Suklaaherkkuja

Sain kunnian tehdä äitienpäiväkaakun (tai siis tein kakun, ja jälkikäteen kävi ilmi, että siskokin olis saattanut haluta leipoa. Mutta nopeet syö hitaat!). Tein siitä tosi suklaisen, samalla ohjeella kuin pari kertaa aiemminkin. Tällä kertaa käytin vaan sitä ihan alkuperäistä ohjetta, kun oli sen verran iso vuoka käytettävissä. Paitsi päällisen tein pienemmän annoksen, kun tein noita pursotuksia.

Tää päälinen on tosi jännä! Ei se livenä ollut tommonen, että silmät menee sekaisin, mutta nyt kun jälkeenpäin kattelen näitä kuvia, niin ikään kuin toi päällys eläisi omaa elämää :D Laitoin siis ensin tummasuklaakuorrutetta, ohjeen mukaan, sitten sulatin yhden rivin Pandan valkosuklaasta muovipussiin ja vetelin sillä suunnilleen yhdensuuntaisia viivoja. Nämä viivat sitten rikoin veitsenkärjellä vetäen aina vastakkaisiin suuntiin, aloitin keskeltä ja etenin sitten järjestelmällisesti keskiviivan molemmin puolin, jotta siitä tulisi suunnilleen symmetrinen. Ite tykkään, että onnistuin aika hyvin! Mitä nyt jotain satunnaisia kuplia tuolla kuorrutteen joukossa, mutta pikkuvikoja.

Reunoihin tein pursotukset. Voisin harkita semmosen kunnon pursottimen hankkimista, kun meillä on kotona semmonen pikkunen tosi säälittävä. Ihan kivat noi reunat on, mutta ei mitenkään erityisen näyttävät. Varsinkaan sen jälkeen kun on kattellut, mitä kakkuja kämppis pursottelee sen maatalonemäntäpursottimella! :D

Kakukssa ei ollut mitään täytettä, se oli vaan tommosta suklaata. Sitä suklaata tosiaan oli paljon, ja hyvä niin!

Nämä suklaaherkut taas tehtiin kämppiksen kanssa jo vappupiknikille, nyt vaan selailin kuvia ja törmäsin näihin. Kyseessä on siis vakkariherkku cookie popsit. Kämppis vaan halusi kokeilla, miten käy, jos ne tökkää hammastikkujen päähän. Note to myself: älä kuuntele häntä. Edes sitä, että kävellään keskustaan. Kun näin tehtiin, mulle tuli hirveet rakot jalkoihin. Ei puhuta siitä että halusin kokeilla, jos voisin kävellä mun korkkareilla silleen normipäivänä :D Sitä turhautumisen määrää!!! Tietenkään noi kikkareet ei pysyneet silleen nätisti, vaan ne oli sen verran kuivia että hajolivat koko ajan. Sit kun ne piti pakata nätisti. No ei onnistunut. Uah. Valkoiset kämppis dippasi sulaan valkosuklaaseen, sit kun suklaa oli melkein lopussa niin mä sanoin että ei toi vaan toimi, suklaata menee hirmusesti. Ja tumma suklaa sitten pursotettiin muovipussista, tommosia viivoja vetelin valkoisiin, ja loppuihin vaan truuttasin sitä tummaa päälle, ja kaavin jämävalkoisia. Sit kun niitä sohi tikulla, niin tuli aika hienoja! Mut ei. Älkää tehkö tikun päähän. Ei. En suosittele. Maussa ei ollut sen sijaan mitään valittamista, eikä brunssiseurassakaan! :D

Toinen arkistojen kätköistä löytynyt kuva. Olin vapun jälkeen mummolassa, ja sitten siinä niitten vieressä järvellä oli joutsenia! Ne mokomat vaan lähti uimaan tosta oikealle -> missä oli tosi sumuista ja harmaata kun vasemmalla <- olis ollut supermakee auringonlasku ja kaikkee. Mut ehkä ne ei halunnu tulla superhienoon valokuvaan, harmi!

Kaivelin tänään mun maolin. Se on oli sillon lukiossa mun paraskaveri, mutta sit se vähän jäi taka-alalle kun ei tarttenu laskee enää juuri mitään kemiaa tai matikkaa tai fysiikkaa. Mutta parhaat kaverithan jatkaa juttua siitä, mihin viimeks jäätiin, kun taas pitkän ajan päästä näkee? Alkoi meinaan pääsykokeiden kemianosuuden panostus tänään, rupesin laskemaan vähän abikirjan kemiantehtäviä jotta musta joskus vois tulla proviisori! Pikkusen on asiat päässy unohtumaan, mutta kyllä se siitä.

Nyt vois mennä syömään vielä pannaria, tein sitä kun mulla on mansikkahilloa ja jätskiä! Saahan sitä välillä herkutella! Varsinkin kun olin tänään reipas, sen lisäks että oon opiskellut, kävin pyöräilemässä Matkukseen ja takaisin! Okei, tota vähän himmentää varmaan se, että syy miks käytiin siellä, oli että mentiin jätskille... :D Mut tulipahan hajoiltua yhessä kaverin kanssa, kun huomenna on semmonen koe et pitää tehä lääkkeitä. Ja samalla rusketuin! :D