Oltiin kesällä mummolassa. Pengottiin siellä ullakkoa, ja näin jotain punaista pilkullista. Se paljastui tosi suloiseksi mekoksi. Sitä rupesin sovittelemaan, ja se oli just mun kokoa kaikkialta muualta paitsi kaulasta! Otin sen mukaani tarkoituksena soveltaa siitä mulle sopiva mekko. Viime viikolla keksin, että voisin yrittää saada sen valmiiksi mummuni (ei sen, jonka vanha mekko on) synttäreille. Eilen käytiin hienosti syömässä, ja mulla oli mun punainen mekkoseni päällä :)
Ennen muokkauksia mekko näytti ihan Pikku Myyn mekolta :D Näyttää se siltä vieläkin. Ratkoin mekosta kauluksen pois, etten tukehdu, ja hihoja lyhensin. Katselin Joka Tyypin Kaavakirjasta, miten siinä neuvotaan puhvihihat, ja niitä ohjeita soveltelin. Mielestäni onnistuin ihan hyvin :) Alunperin nappeja olisi ollut neljä, vaan yksi niistä oli kadonnut. Myöhemmin löysin mekostani taskut ja taskusta napin :D Saksin kaula-aukkoa vähän isommaksi, niin, että nappeja tarvittiin vain kolme.
Huomatkaa mun hiukset! Systeri laittoi ne uudella hienolla kartiokihartimellaan. Reilusti yli tunnin istuin siinä "kampaamotuolissa" :D Kuvassa näkyy myös mekkoon sopivat korvikset.
Mekossa oli mukana samaa kangasta oleva vyö. Käytin sen kuitenkin hihojen resoreihin tai niihin suorakaiteen muotoisiin kappaleisiin, jotka ovat ihan reunimmaisena, ja solkeen päätin virittää mustasta silkkinauhasta vyön. Sellainen ongelma vaan ilmeni, että silkkinauha oli ihan liian liukasta, jotta vyö olisi pysynyt päällä. Niimpä säädin siihen hienot solmusysteemit :D
Nyt mun pikkumyymekkoni roikkuu mun kämpän vaatekaapissa, ja itse istuksin sängyllä, joka on boheemisti lattialla oleva runkopatja :D Joku kaunis päivä pistän tänne hirmu paljon juttuja, joita on tullut väsättyä kämppään. Harmi vaan, että siskoni vaati saada järkkärin mukaansa, joten kuvien laadusta ei jatkossa ole mitään takeita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, ne piristää aina :)
Sanavahvistus käytössä, kun en jaksanut roskaposteja...