Palmikko on pääasia

Oon jonkun aikaa etsiskellyt just oikean väristä pipolankaa. Semmosta siis, joka sopii mun takkiin. Ja sitten, Jari-Pekka -huoltsikalla vihdoin tärppäsi! Siellä oli semmonen kauppa ku Riikka-Piikka tai jotain, ja siellä oli lankahylly. Mukaani nappasin kaksi kerää Drops Andes -lankaa, aivan superpehmosta ja paksua ja ihanaa ja lämmintä ja tosi hyvä väri ja sanoinko jo että on pehmeetä! (jos en tuolta olisi löytänyt sopivaa lankaa, olisin mennyt johonkin ihan oikeaan lankakauppaan. Nyt mun pitää keksiä joku uus rojekti, että saan tekosyyn mennä oikeeseenoikeeseen lankakauppaan... :D )

Mulla ei ollut ohjetta. Samalla kun ostin lankaa, siellä oli "ota tästä" Dropsin ohjelehtisiä. Kansikuvassa oli tosi magee villatakki, ja siinä oli hienot palmikot. Ohje varmaan löytyy netistäkin, mutta mulla ei oo mitään hajua millä nimellä se tuolla jossain on. Lisäilen kunhan saan lehden taas käsiini. Halusin sitten semmoset palmikot tähän mun pipaan. Loin ensin neljä (4!) silmukkaa, ja lisäilin sitten kokoajan silmukoita silleen että seuraavalla kierroksella oli kahdeksan silmukkaa, sitten 16 ja lopulta 32. Neuloin kasin pyöröpuikolla.

Alussa neuloin vaan oikeita silmukoita, kun lisäilin hirmuvauhtia, mutta muuten neuloin palmikkokaavion mukaan. Okei, tuli sinne pari mokaa mutta niitä ei kukaan toivottavasti huomaa :D Nii ja ihan loppuun neuloin muutaman kierroksen 2o2n-joustinneuletta, paitsi korvaläppien kohdalla jatkoin jotain palmikontapaista.

Tässä lähikuva palmikosta, en oo ikinä neulonu mitään näin monimutkasta palmikkoa! Ymmärsin jopa ihan riittävän hyvin sitä englanninkielistä kaavio-ohjetta :D

Sit kävi hassusti. Olin kiivennyt mummolan pihalla olevan lumikasan päälle ottamaan ihkuja kuvia mun piposta. Käännyin silleen paremmin päin, ja sit vaan tajusin, kun vasen jalka uppos lumihankeen. No, sitten mä yritin ponnistaa oikeella jalalla ylös, ja sekin humpsahti hankeen ;D Paljain käsin kameraa varoen sain sitten itseni kammettua ylös :D Ja kenkiin meni lunta.

Uskaltauduin kuitenkin uudestaan kasan päälle ottamaan kuvia joita muuten on ihan hirveesti täs postauksessa :D Takaa tää pipo näyttää tältä.
Korvaläpät olis voineet ehkä olla vieläkin leveemmät. Kerran ne purin, kun tuli ihan liian kapeet, ja onhan ne vieläkin vähän kapoisat mutta lämmittää kyllä kivasti korvia! Vielä kun ei tuulis läpi, niin pipo olisi loistava. Toisaalta, voin ihan näppärästi tunkea alle trikoopipon, hehee!

Olisin oikeestaan halunnut tommosta ihan kirkkaanoranssia lankaa, niinku vetskarissa on, mutta turkoosi löytyi ensin! :D Sitäpaitsi, kävin tänään Eurokankaassa pyörimässä samalla kun teroitutin mun luistimet, ja ostin oranssia trikoota ;) Tuubihuivihan siitä tulee. Korvaläppien päähän pyörittelin tommoset nyörit.

Oon aikasemminkin neulonut korvaläppäpipoja (ja virkannut pari, mutta toisen tein kaverille ja toinen oli muualla maailmassa joten ne eivät päässeet kuviin). Oikeanpuolimmaisen oon tehnyt ihan ekana, itselleni. Ensin loin alareunan silmukat, niitä on tyyliin 121 tai 125 tai jotenkin silleen, että ei mene tasan neljällä jaettaessa. Tällöin tuo vinoraita muodostuu ihan automaattisesti, neuloin muistaakseni kaksi silmukkaa sinisellä, yhden pinkillä (myöhemmin oranssilla kun pinkki loppui) ja yhden vihreällä. Kun pipo oli mielestäni riittävän pitkä, vetelin vaan kaksi yhteen niin kauan kunnes silmukat loppuivat. Samalla tapaa olen tehnyt harmaamustan pipon siskolleni, se on vähän isompi. Kaikista isoin on kuitenkin tää mun turkoosi ihanuus :)

Sisko myös käyttää mun tota pipoa! Sekä viiksihanskoja! Tässä tämmönen tosi sulo kuva meistä :D

JEE!! Novitan kevään ja kesän lankakartat on tullu - siellä on VAALEANVIHREÄÄ seiskaveikkaa! Toivottavasti se on semmosta kivaa eikä sitä mitä nyt myydään ;) Pinkkiä sieltä ei löytynyt, mutta olin miettinyt varavaihtoehdoksi liilaa, joten sillä sitten varmaan mennään :) Toi 7 veljestä karamelli on kanssa aika ihku ;)