sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Tuplasuklaakaakku

Kaveri täytti vuosia. Yllätettiin hänet toisen kaverin kanssa leipomalla kakku. Superterveellinen, koska suklaahan on tunnetusti vihannes ja tässä ei ollu melkein mitään muuta ku suklaata :D Päällä kirjaimet ja sydämet on sulatettua valkosuklaata, kuorrutteessa taloussuklaata ja kakkupohjassa tummaa suklaata ja kaakaojauhetta. Sekä valkosuklaasattumia! :D
Tää on oikeesti varmaan hienoin kakku jota oon koskaan tehny. Kaverin kanssa vaan tuijotettiin sitä, kun se valmistui :D Ja myöhemmin illalla katoin sitä vaan kun se oli jääkaapissa ja niiiin hieno ja herkullisen näkönen... :D
Kaakku oli ihan oma sovellus Yhteishyvän ohjeesta. Käytössä oli pienempi vuoka, joten tehtiin pienempi annos, paitsi kuorrutetta tehtiin ohjeen mukaan. Lisäksi suklaata meillä oli vähän vähemmän, paitsi kun heitti pohjaan sekaan tummasuklaakonvehteja niin hyvä tuli :) Näin me tehtiin, tulee semmonen suunnilleen kuuden hengen annos tai jotain:

pohja:
150 g rasvaa
50 g (eli se mitä jää jäljelle kuorrutteesta) suklaata + joku reilu kymmenen suklaakonvehtia
3 munaa
1,5 dl sokeria
4 rkl kaakaojauhetta
reilu 1 dl vehnäjauhoa
3/4 tl leivinjauhetta
Sulata suklaa ja rasva kattilassa, ja anna jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri. Sekoita jauho, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Sekoita kaikki ainekset varovasti, laita voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 175 °C n. 35 minuuttia. Ja sit jos haluu tehä yllätyskakun, niinku me tehtiin, niin laittaa valkosuklaamurusia siihen pohjaan sitten kun se on kaadettu vuokaan, eli ripottelee niitä siihen päälle ja sit vähän sorkkii haarukalla tai jollain niitä piiloon ;)

kuorrute:
150 g taloussuklaata
1 dl kermaa
nokare rasvaa
Lämmitä kerma, älä keitä. Sulata joukkoon rasva ja suklaa. Levitä jäähtyneen kaakun pinnalle. Valuu muuten ihan nätisti!
Noi hienot raidat me tehtiin silleen, että sen jälkeen kun oltiin levitetty tumma kuorrute, me sulatettiin liikaa valkosuklaata vesihauteessa muovipussissa ja pursotettiin ympyröitä sisäkkäin. Sitten vedettiin veitsen kärjellä viivoja ulkoreunasta keskustaa kohti. Ja sitten siitä tuli näin super hieno! :) Loppu suklaa pursotettiin saajan lempinimeksi ja iäksi, ja lopun loppu pistettiin jääpalamuottiin. Siinä muotissa luki muuten "Water only..." :D Kakusta tuli ihan tosi hyvää! Äiti hei, saanks mä tehä siskon ylppäreihin kakut sit joskus kun se on ajankohtaista ;)
Kakun sisällä ei tosiaan ollu muuta kuin niitä suklaapalasia :)
Kun kakku oli jäähtymässä, että voidaan kuorruttaa se, käytiin kaverin kanssa pihalla hyppimässä. Kipitettiin Neuliksen näkötornille. Sit mä tein lumienkelin :)
Mulla olis kysymyksiä vastattavina, kiitos Taika, mutta mä en tällä hetkellä vaan yksinkertaisesti ehdi. Pitäis mennä nukkumaan. Muutenkin tää viikko on ollu semmosta menoo ja meininkii että huhhuh! :D Joka ilta on ollu jotain tärkeempää tekemistä kuin esimerkiks nukkuminen tai siivoominen... Tää tekstikin on itse selkeys kun väsyttää mutta haluun nyt saada tän kirjotettuu :D Kävin mm. koristreeneissä, eläinlääkekoulutuksessa, bingossa, kaverin synttäreillä rapsuttelemassa ja leikkimässä sulosten kissanpentujen kanssa ja syömässä tota kakkua, salilla, sit oltiin meillä ja tehtiin toi kakku ja toisella kertaa tehtiin mustikkarahkaa, sit pelattiin pokeria ja fiilisteltiin Raptorin tahtiin ihan oikeessa baarissa ja sit vielä tänään käytiin luistelemassa ja kattomassa yhtä asuntoa. Näillä näkymin muutto olis tiedossa helmikuun lopussa, ja Linneasta tulee mun kämppis, JEEEEE! :D

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Tiputipu

Virkkasin pari pikkupikku tipua. Eiks oo söötit :)
Nää syntyivät pääosin luennolla, kun oli vähän tylsää ja laukussa valkoista ja harmaata lankaa. (niistä tuleva ns oikee projekti on vielä vaiheessa, koska mulla on vähän mietittävää sen kanssa :D ) Yksityiskohdat tein kuitenkin kotona, kun ei sattunut olemaan muita lankoja tai härpäkkeitä oikeestaan mukana :)
Tän mä aattelin avaimenperäksi, mutta sitten sain mun puiccomitan, ja sen mukana tuli yllärinä pikku avaimenperä, eli mun avaimet pysyy kyllä tallessa, vaikka tää keräis pölyä pöydällä :D Ihan sulonen siitä tuli. Täytteeksi mulla ei vieläkään ollut vanua, joten laitoin sinne epämääräisiä langanpätkiä ja saumuriroskissilppua.
Virkkasin tosiaan luennolla, ja kaveri heitti, jos toi mun ylempi tipu (pöllö?) olis sorminukke. No eikä ole. Siispä tein kaverille ihan ikioman sorminukkepingviinivauvan! :D Tällä on vähän "anteeksi-että-olen-olemassa" -ilme :)
Tässä taisi olla yhteensä 12 silmukkaa, niin siitä tuli juurikin sopiva sormen ympärille.
Tein näille siivet ihan neulalla ja langalla. En jaksanut enää ruveta virkkaamaan erillisiä lärpäkkeitä, jotka vaan sojottaa joka suuntaan :D
Yleensä en hehkuta ruuasta, jota teen, mutta nyt on pakko! Sunnuntaina  meinaan tein täytettyjä paprikoita. Tarkoitus oli tehdä jo lauantaina, mutta tuli pari muuttujaa - perjantai-iltana sain tietää lähteväni Vimpeliin pelireissulle. Oli kivaa :) tarkotus oli myös postata tää heti maanantaina, mutta mulla on ollut semmosta paikasta toiseen juoksemista :D  Näissä on sisällä kermaa, jauhelihaa, riisiä, kananmunaa ja sinihomejuustoa. Aurajuusto vaan ei maistu juuri yhtään kun sitä tuli niin vähän :/
Loppuun vielä mun blogini eka tunnustus!
Kiitos, Elli! Itse pistän tunnustuksen eteenpäin näille blogeille:
Glittertrash machine
Maikin kontti
Pupuleipomo
Time of my life
Turnip head princess
Tunnustuksen säännöt:
-Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle
-Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
-Toivo, että ihmiset, joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin
(musta on mielenkiintosta, että tää on New Blog -juttu, ite käsitän sen silleen, että blogi on uusi. Ei alle 200 lukijaa välttämättä tarkota, että blogi on vasta perustettu! :D )

perjantai 18. tammikuuta 2013

Pitsinen huivi

Viime postauksessa taisin heitellä ilmoille pari kuvaa, jotka otin kun kävin vähän kävelemässä tuolla pihalla. Samalla testasin mun neulomaa huivia, ja otin siitäkin tosi hienoja kuvia :D
Oon oikeesti ihan supertyytyväinen itteeni, kun sain aikasiks jotain näin hienoa! Tämä on neulottu osittain Minttumaari-huivin ohjeella. Osittain, koska reunakuviot on ihan mun omaa soveltelua, kun en halunnut niin isoa reunusta, ja mulla ei ollut edes kopioituna (joo, kopsasin kaaviot I ja II mun kalenteriin, jotta kulkevat mukana!) reunuksen kuvioita. Mulla oli tarkoituksena tehdä kärjestä alkaen tämä huivi, mutta sitten en ihan muistanut ohjetta, kun aloitin neulomisen junassa, ja sitten tein kaksi kuviokertaa vierekkäin, kun muistelin, että jotain selitettiin keskisilmukasta. Toimiihan se näinkin ihan kivasti :D Kuva Neuliksen huipulta.
Koska tää oli mun ensimmäinen (vaan ei viimeinen!) pitsihuivi, en ottanut hirveesti stressiä pikku virheistä. Aattelin, että jos edes mä en tajua niitä, niin ei myöskään äiti tai mummo tai kuka tän nyt ikinä sitten lopulta saakaan. En ite ehkä osaa käyttää tänväristä huivia, niin siksi menee jollekin. Ja kokoa tällä on se joku 180 cm kärjestä kärkeen :)
Huivi oli melko helppo neuloa, kun selvisi niistä ensimmäisistä kerroksista. Lopulta osasin kuviotkin ulkoa (joo, niitä oli kaksi erilaista riviä :D), vaikka alkuun olin ihan varma että pakko kokoajan luntata kaavioista.
Lankana tässä oli jotakin mummon vanhaa. Siitä on mitä luultavimmin neulottu joskus villatakki neulontakoneella, koska lanka oli niin ohutta, näin mulle kerrottiin. Tässä kuvassa väri on ehkä eniten kohdallaan, jostain syystä melkein kaikissa kuvissa huivi näyttää tommoselta tosi mustalta ja tummalta ja kaikkee!
Oon tyytyväinen myös mun pingotukseen, ekaa kertaa kun pingotin mitään pitsihuivia. Toinen kerta kun pingotin ylipäätään mitään :D Vähän toi keskisilmukkarivi on vinossa, mutta ei se varmasti näy käytössä... Ens kerralla myös katson, että kuviorivit menevät just eikä melkein suoraan! Oli mulla nytkin mittanauha, että oisin voinut katsoa kuinka suoraan kaikki sivut mene, mutta se vaan oli liika lyhyt :D
Yritin ottaa hienon kuvan, kun huivi roikkuu puussa. Fail :D
Vielä pakollinen "ennen ja jälkeen pingotuksen" -kuva. Toi kasvoi ihan valtavasti!! Mun pikku muistikirjani on tuolla havainnollistamassa kokomuutosta. Muistikirja, jota ei ihan erota barbipyyhkeestä tuolla alakuvassa. Barbi- ja muumipyyhkeet on ihan ikivanhoja, mutta kiroilevan siilin sain kummilta joululahjaksi. Pyyhkeessä on teksti "Mites sulla pyyhkii?" Aivan loistava! :D
Joku varmasti jo huomaskin, että vaihdoin bannerin. Se väliaikaiseksi tarkoitettu kuva oli aika pitkään :D Tää on myös aika hyvä kollaasi mun ehkä lempparijutuista, joita tein viime vuonna. Sieltä löytyy siskon joululahjaksi saamat viiksilapaset, korvikset, kaverin joululahjapaidan kuva, upee taidekuva tennareista, superherkut muffinssit, siniset farkut, siskolle tekemäni mekko, oma ylppärimekko, darrahaalari joka on tälläkin hetkellä mun päällä, farkkushortsit, mörkölapaset ja niiden taustalla tuoli, legokorvikset, pitkävartiset sukat joista on tällä hetkellä toinen päkiä kulunut puhki kun ne on niin ihanat ja käytin niitä melkein joka päivä! Pitäis korjata, sitten löytyy vielä toppi ja tonttuhattu ja viimeisempänä muttei vähäisimpänä (ainakaan sen perusteella, mitä mun blogissa katsotaan useimmin, tää johtaa tosi paljolla kaikkia muita) mun kesätuubihuivi! :) Ite tykkään tästä bannerista kovasti.

Tänään kävin keskustassa. Otin kameran mukaan, ihan kun oli niin ihana ilma (vaikkakin hirveesti pakkasta!) ja sitten nappasin kuvan omalta bussipysäkiltä. Vitsit kun noi puut vaan on niin hienoja nyt! Ei ollu keskustassa noin kivoja puita! :D Muutenki on ollu ihan ilonen päivä, kummasti toi auringonvalo vaan vaikuttaa!
NIIN ja huivi on muuten neulottu vitosen pyöröpuikolla! Tiedän sen, koska mä menin ja tilasin Paavo-puiccomitan! :) Tää on ihana!
Mulla olis oikeestaan vieläkin asiaa, mutta jätetään se toiseen kertaan, tää on jo nyt tämmönen kilometripitkä postaus! :D

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Neulatyyny

Mun on pitäny koko syksy ommella ittelleni neulatyyny. No, tänään sain aikasiks :D Tähän asti mun nuppineulat on ollu semmosessa pienessä pastillirasiassa, äärettömän epäkäytännöllistä. Kun vähän heilahtaa ni ne on kaikki lattialla ja jalkapohjissa... Ja tän tyynyn tekemiseen meni mun päivästä öö alle tunti? Eniten aikaa ehdottomasti meni siihen, kun tökin noi neulat hienosti värijärjestykseen! Toi oranssi ihmejuttu on porkkana. Alhaalla siitä lisää.
Raitakangas on mitä luultavimmin peräisin Marimekon Jokapoika-paidasta. Ainakin se oli ihan paidan etumuksen näköinen se riekale, mistä leikkasin peltipurkin kannen avulla ympyrän. Ja olen nähnyt semmossia metallinappeja mummolan nappipurkissa joskus kauan sitten :D Takaosa on jotain random farkkukangasta. Nuo isot napit ostin viime talvena mun villatakkia varten, ja turkoosi lanka on ihan vaan seiskaveikkaa. Ohjeessa käskettiin käyttämään muliinilankaa mutta mulla mitään semmossia hienouksia ole! :D Mulla ei myöskään ole mitään vanua taikka tuhottavaa tyynyä, joten tungin sisälle saumurin roskiksesta kangassilppua. Ja hyvin toimii.
Kävin eilen vähän kävelemässä. Tän takia musta on kiva mieluummin opiskella Kuopiossa kuin Helsingissä, metsä on tossa heti kotiovella :) Ajattelin mennä näkötornille taas kattelemaan, miltä Kuopio nyt näyttää. En kuitenkaan halunnut mennä pelkkää lenkkipolkua pitkin, koska siinä kulkee sen verran enemmän porukkaa, niin menin sitten pikku poluille hyppimään. Luotin siihen, että kun menen vaan ylöspäin, löydän sen tornin. Ja löysin! Mutta löysin myös tämmössiä kivoja lumikuorrutettuja polkuja :) Ja jos oikein tarkkaan katsoo, niin tuolla kaukana olevat puut ovat auringon valossa!!
Tornista oli tottakai kivat näköalat. Hitsin masto, pilaa tän kuvan! :D
Ja eikös se ole niin, että jos puissa on naavaa, niin ilma on puhdasta? :)
Koska kävin eilen reippaasti ulkona, tein tänään mulle unelmatorttua. Nami! Kivointa siinä, että asuu yksin, on se, kun saa syödä käytännössä kaiken ite ja niin paljon kun haluaa :D Varsinkin kun kämppis (toinen muutti pois, nyyh!) on poissa just nyt, niin en sillekään voi tarjota :D
Mä virkkaan lapasia. Napit, nuppineulat, lumi ja porkkana kuvausrekvisiittaa, tästä ei tasan ole tulossa pingviiniä vaikka se sitä kovasti muistuttaakin :D Porkkana on joskus sata vuotta sitten mun tai mun siskon askartelema, semmonen mäkkärin miniporkkana, kun ruokaleikit oli niin kova juttu. Ja nyt ne (niitä oli kaksi) saapuivat mun luokse Kuopioon, kun äiti täytti mulle joulukalenterin :D
Huomenna taas pitäisi olla hereillä yliopistolla, tosin vasta kahdeltatoista. Mulla alkaa englanti. Hyi. Mutta onneksi iltapäivällä on sitten mikrobiologian labroja, ne on oikeestaan ihan kivoja, vaikka se onkin vaan semmosta mikroskooppiin tuijottelua ja silleen :D

lauantai 12. tammikuuta 2013

Tipuhuivi

Joululomalla mä istuin paaaaaljon telkkarin edessä ja neuloin. Tämmönen huivi valmistui. (Mulla on nyt joku huivikausi menossa, sain ihanan pitsihuivin just pingotettua ja oon ommellut vielä yhen tuubihuivin itelleni, eikä sovi unohtaa mummon hurtuukia.)
Huivi on ihan jätti-iso, jotta mä voin hyvin kääriytyä siihen kylmässä luentosalissa. Kärkiväli on jotain 180cm, koska ite oon 186cm pitkä, ja sormenpäitten välihän on käytännössä yhtä pitkä kuin pituus päästä jalkapohjiin ja saan siis just sopivasti pidettyä huivin kulmista kiinni :D
Huivi oli ihan superyksinkertaista neulottavaa. Oli mulla ohje, tässä. Ideana oli siis lisätä aina joka toisella kerroksella toisessa reunassa silmukka, jolloin huivi kasvaa koko ajan tasaisesti. Alkuun taisin luoda sen kolme silmukkaa, kuten ohjeessakin.
Huivi näyttää tosi ohkaiselta ja läpinäkyvältä ja semmosseelta, mutta oikeesti se on tosi lämmin. Lankana käytin Virosta tuotua hahtuvaa. Mulla oli kaksi kerää varattuna, ajattelin, että kun neulon ne molemmat niin tulee sopivankokoinen. Joo, käytin tähän sitten vaan yhden kiekon. Se oli vielä pienempi (olisko ollut noin 75g, isompi oli jotain yli 100g) ja sitä oli jo ihan vähän aloitettu. Voisin siis neuloa vielä toisen tipuhuivin ;)
Kokeilin ekaa kertaa ikinä pingottamista! Olin joka tapauksessa aikeissa huovuttaa tätä huivia silleen vähän, että ei hajoa ihan ekasta kosketuksesta, ja sitten päätin kiinnittää tämän nuppineuloilla maton ja pyyhkeen päälle kuivumaan. Mun pingoitusalustani ja tila vaan olivat vähän pieniä, joten päätin pistää huivin kaksinkerroin. Siksi niskan kohdalla keskellä on tuollainen hölmö nyppy...
Toi huppari joka näkyy noissa kuvissa, on mun uus rakkaus!<3 Joulukuun alussa kattelin Kuopion Stadiumista, kun siellä oli näitä huppareita. En raaskinut ostaa sitä silloin, kun aattelin, että se tulee kuitenkin alennukseen joulun jälkeen. No, sitten mentiin Matkukseen shoppailemaan. Eikä näitä huppareita enää ollut. Olin ihan pettynyt. Onneksi sitten menin Hyvinkäälle, vaikka ei ollutkaan tarkoitus, ja kävin siellä Stadiumissa. Jäljellä oli ehkä kolme näit huppareita :D Ja on muuten lämmin! Ja jotenkin tulee mieleen South Parkin Kenny... :D
Samalla kun mummo antoi mulle kasan lankoja, sain myös äitin vanhat puikot. Kui suloset neulepuikot voivat olla! :D Nuo vaan ovat tosi ohuet, mulla menee kärsivällisyys jos neulon tommosilla jotain! :D
Sain mummolasta mukaan myös pari peltipurkkia. Noi peurat on tosi söpöjä! Ja laatikon kannessa (ja muuallakin) oli paljonpaljon punaista sotkua. Mummolla oli joku ihmesieni, jolla sitten ihan kaikki tahrat ja sotkut ja kaikki lähtivät! Nyt molemmat purkit ovat ihan kiiltäviä :)
Voitin Made with love -blogin arvonnasta pääpannan ja sydänheijastimen :) Nyt pitäisi opetella käyttämään pantaa. Se on varmaan kätevämpi, jos laittaa hiukset vaikka nutturalle kuten kuvassa :) Mulla ei ole mitään nutturadonitseja tai vastaavaa, koen saavani ihan riittävän ison nutturan ihan vaan omista hiuksista. Kuvassa myöskin Lookin for clementines -blogista voittamani korvikset, kiitos kummankin arvonnan järjestäjille! :)
Loppukevennykseksi vielä yksi video. Repesin kun näin tän :)

maanantai 7. tammikuuta 2013

Palmikko on pääasia

Oon jonkun aikaa etsiskellyt just oikean väristä pipolankaa. Semmosta siis, joka sopii mun takkiin. Ja sitten, Jari-Pekka -huoltsikalla vihdoin tärppäsi! Siellä oli semmonen kauppa ku Riikka-Piikka tai jotain, ja siellä oli lankahylly. Mukaani nappasin kaksi kerää Drops Andes -lankaa, aivan superpehmosta ja paksua ja ihanaa ja lämmintä ja tosi hyvä väri ja sanoinko jo että on pehmeetä! (jos en tuolta olisi löytänyt sopivaa lankaa, olisin mennyt johonkin ihan oikeaan lankakauppaan. Nyt mun pitää keksiä joku uus rojekti, että saan tekosyyn mennä oikeeseenoikeeseen lankakauppaan... :D )
Mulla ei ollut ohjetta. Samalla kun ostin lankaa, siellä oli "ota tästä" Dropsin ohjelehtisiä. Kansikuvassa oli tosi magee villatakki, ja siinä oli hienot palmikot. Ohje varmaan löytyy netistäkin, mutta mulla ei oo mitään hajua millä nimellä se tuolla jossain on. Lisäilen kunhan saan lehden taas käsiini. Halusin sitten semmoset palmikot tähän mun pipaan. Loin ensin neljä (4!) silmukkaa, ja lisäilin sitten kokoajan silmukoita silleen että seuraavalla kierroksella oli kahdeksan silmukkaa, sitten 16 ja lopulta 32. Neuloin kasin pyöröpuikolla.
Alussa neuloin vaan oikeita silmukoita, kun lisäilin hirmuvauhtia, mutta muuten neuloin palmikkokaavion mukaan. Okei, tuli sinne pari mokaa mutta niitä ei kukaan toivottavasti huomaa :D Nii ja ihan loppuun neuloin muutaman kierroksen 2o2n-joustinneuletta, paitsi korvaläppien kohdalla jatkoin jotain palmikontapaista.
Tässä lähikuva palmikosta, en oo ikinä neulonu mitään näin monimutkasta palmikkoa! Ymmärsin jopa ihan riittävän hyvin sitä englanninkielistä kaavio-ohjetta :D
Sit kävi hassusti. Olin kiivennyt mummolan pihalla olevan lumikasan päälle ottamaan ihkuja kuvia mun piposta. Käännyin silleen paremmin päin, ja sit vaan tajusin, kun vasen jalka uppos lumihankeen. No, sitten mä yritin ponnistaa oikeella jalalla ylös, ja sekin humpsahti hankeen ;D Paljain käsin kameraa varoen sain sitten itseni kammettua ylös :D Ja kenkiin meni lunta.
Uskaltauduin kuitenkin uudestaan kasan päälle ottamaan kuvia joita muuten on ihan hirveesti täs postauksessa :D Takaa tää pipo näyttää tältä.
Korvaläpät olis voineet ehkä olla vieläkin leveemmät. Kerran ne purin, kun tuli ihan liian kapeet, ja onhan ne vieläkin vähän kapoisat mutta lämmittää kyllä kivasti korvia! Vielä kun ei tuulis läpi, niin pipo olisi loistava. Toisaalta, voin ihan näppärästi tunkea alle trikoopipon, hehee!
Olisin oikeestaan halunnut tommosta ihan kirkkaanoranssia lankaa, niinku vetskarissa on, mutta turkoosi löytyi ensin! :D Sitäpaitsi, kävin tänään Eurokankaassa pyörimässä samalla kun teroitutin mun luistimet, ja ostin oranssia trikoota ;) Tuubihuivihan siitä tulee. Korvaläppien päähän pyörittelin tommoset nyörit.
Oon aikasemminkin neulonut korvaläppäpipoja (ja virkannut pari, mutta toisen tein kaverille ja toinen oli muualla maailmassa joten ne eivät päässeet kuviin). Oikeanpuolimmaisen oon tehnyt ihan ekana, itselleni. Ensin loin alareunan silmukat, niitä on tyyliin 121 tai 125 tai jotenkin silleen, että ei mene tasan neljällä jaettaessa. Tällöin tuo vinoraita muodostuu ihan automaattisesti, neuloin muistaakseni kaksi silmukkaa sinisellä, yhden pinkillä (myöhemmin oranssilla kun pinkki loppui) ja yhden vihreällä. Kun pipo oli mielestäni riittävän pitkä, vetelin vaan kaksi yhteen niin kauan kunnes silmukat loppuivat. Samalla tapaa olen tehnyt harmaamustan pipon siskolleni, se on vähän isompi. Kaikista isoin on kuitenkin tää mun turkoosi ihanuus :)
Sisko myös käyttää mun tota pipoa! Sekä viiksihanskoja! Tässä tämmönen tosi sulo kuva meistä :D
JEE!! Novitan kevään ja kesän lankakartat on tullu - siellä on VAALEANVIHREÄÄ seiskaveikkaa! Toivottavasti se on semmosta kivaa eikä sitä mitä nyt myydään ;) Pinkkiä sieltä ei löytynyt, mutta olin miettinyt varavaihtoehdoksi liilaa, joten sillä sitten varmaan mennään :) Toi 7 veljestä karamelli on kanssa aika ihku ;)