Sinisorsa

Äiti täytti vuosia, ja olihan se äitienpäiväkin toki, niin tein sitten hänelle huivin. Äitihän ei millään arvannut että neulon jotain hänelle, oltiin lentokoneessa ja aloitin tän tekemisen ni heti tuli kysymys että mikäs tästä tulee. Vastasin vaan että en kerro. Sain lentskarissa myös uuden kaverin, hän pudotti vaaleanpunaisen kynän korkin ja mä sitten autoin häntä löytämään sen, jonka jälkeen mun piti kertoa mitä hän voisi piirtää (yksisarvinen! Mutta se oli liian vaikee niin tulikin kilpikonna. Ja hieno kilpikonna muuten tulikin.) ja me sitten keskusteltiin tän tulevan ekaluokkalaisen kanssa kaikesta mahdollisesta. Myös hän kysyi, mitä tästä neulon, ja äiti yritti kovasti salakuunnella mutta sain kuin sainkin kerrottua uudelle kaverilleni ilman että äiti aavisti mitään! Mulla oli muuten tietysti villasukat jalassa koneessa (nämä pitkät kirjavat), ja useampi henkilö kyseli niistä että oonko ite tehnyt o.o siistiä! :D

Oon ehdottomasti sitä mieltä, että huivit, varsinkin pitsihuivit, ovat ihan parhaita matkaneuleita. Niissä riittää tekemistä, ja ne menevät suhteellisen pieneen tilaan. Tässä oli juurikin täydellisesti tekemistä, viikon reissu ei ihan riittänyt huivin valmistumiseen. En neulonut tätä tosiaan siis rannalla, mutta illalla parvekkeella vähän tuli neulottua :D Olipas hankala ottaa kuvaa koko huivista ilman apukäsiä.

Ohjeena oli Nurmilintu. Oikein kiva ohje olikin! Jossain sanottiin, ettei ole yhtään nurjaa silmukkaa. No ei tosiaankaan ollut, parasta! Vähän muuttelin pitsiosuuksien paikkoja. Halusin viisi pitsiosiota, no sain ne, mutta reunimmaisesta tuli turhan leveä :D Luulin että lanka olisi loppunut mutta ei, sitä riitti! Lopputuloksena mun mielestä ihan täydellisen kokoinen huivi. Päättelyreunaa en jaksanut ymmärtää, miten se toimi, niin soveltelin sitten jotain omiani.

Ainaoikein-kerroksilla erottuu nätisti tuo lanka. Kyseessä on Rowan Fine Art. Käsinmaalattu tosipehmoinen, siinä on villaa, silkkiä, mohairia ja nylonia, että vissiin kävisi myös sukkalangaksi. Marssin Kuopion Nappiin ja nauhaan ja kysyin jotain kivaa lankaa josta tulis joku kiva huivi. En pettynyt :D

Muut kuvat ovat melko hyviä, kun ei ollut sellaista suoraa auringonpaistetta vaan kiva pikku tihkusade.. Halusin kuitenkin näkyviin myös huivin muodon, ja jouduin sisätiloihin ninjaamaan. Kaverin patja on meillä kesähoidossa, niin siihen ripustelin sitten huivia. Jännä tuo muoto, sanottiin että kaksi suoraa sivua mutta mun huivissa kyllä oli kaksi käyrää sivua :D

Tässä aika hyvin tuo väri. Olin ihan tyytyväinen kun ei tullut juurikaan sellaisia vaaleita ja tummia isojaisoja läikkiä niinkuin tuollaisissa onks se nyt pätkävärjätyissä langoissa joskus tulee. Voisin melkein neuloa itselleinikin tästä jotain :D Tosin kun niitä lankoja on kertynyt niin yritän ensin niitä neuloa pois.

Pitsikerroksetkaan eivät olleet mitään mahdottoman vaikeita. Hankalinta oli laskea oikea määrä ainaoikeinraitaa ennen kuin aloittaa pitsin tekemisen :D Viimeisellä kerralla en onnistunut, ei täsmännyt silmukkamäärä valmiiseen kaavioon mutta sehän ei mua haitannut, vähän soveltelin niin hyvin se meni.

Huivi on tähänastisista pitsihuiveistani varmaan parhaiten kaulaan kiedottavaa mallia. Samalla mallilla ilman pitsiosuuksia tein joululahjaksi yhden huivin, ja sekin on just sopiva kaulaan.

Asiasta kukkaruukkuun, parasta kun meillä kävi paljon vieraita! Muutama kurssikaveri oli meillä yötä, ja saatiin yhdeltä Australiantuliaisia, maailman paras jääkaappirunosetti. Siellä on mm. yksisarvisia! :D Sanavarastoni laajeni taas vähän näiden magneettien myötä, mutta kielioppi mulla on ihan hukassa, onneksi kaveri auttoi tämän eeppisen runon kanssa :D  Oon vähän sitä mieltä että tää on helpompaa englanniksi kuin suomeksi, kun sanat ovat kuitenkin perusmuodossa ja niitä ei silleen saa taivutettua nätisti.

Loma lähenee loppuaan. Vielä parit ylioppilasjuhlat, sitten varmaan löydän postista farmaseutin paperit jeiiii! :)) Sen jälkeen alkaakin työt, jännää!