keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Veljekset kuin virtahevot

Virtahepofarmilta moi! Meillä kävi taannoin vieraita, kaksi söpöä pikkupoikaa. Heidän äidillään oli kasa lankoja, joista hän ei itse ehtisi tehdä mitään, ja totesi, että meidän kämpässä niistä voisi joskus syntyäkin jotakin. Sitten tein pojille virtahevot :)
Osittain käytin näihin saatuja lankoja, ja osittain kaivoin omista kätköistä kaveriksi sopivia. Kaikki langat ovat seiskaveikkaa, sama koukku (4) mutta silti ekasta hiposta tuli vähän isompi. Jännäsin kyllä sinivihreän kohdalla, että miten harmaa ja valkoinen lanka riittävät noihin reunakerroksiin, ja saattoi tulla siksikin aika paljon tiukempaa :D
Luulin, että rajoittava tekijä olisi ollut musta reunustenvirkkauslanka, joten violetti kaveri sai odotella silmiään aika kauan, kun en uskaltanut riskeerata mustan langan riittävyyttä. Sitä jäi kuitenkin jäljelle ihan hyvä mytty, onneksi en ostanut lisää! Pikkupoikien virtahevoille kun en uskaltanut laittaa nappeja silmiksi, niin piti kehitellä jotain muuta. Virkkasin pyörylät ja ompelin ne kiinni, toivottavasti kestää.
Jo ensimmäisessä virtahevossa harmaan langan riittävyys arvelutti, joten pistin sinne tänne sekaan muutaman valkoisen kukan. Vähän jotain vaihtelua :) Tämän jälkeen sitä harmaata oli kuitenkin vielä melko paljon jäljellä.
Toisen kohdalla tajusin, että harmaa ei tosiaankaan riitä kaikkiin sisä- ja ulkoreunoihin, joten otin siinäkin avuksi valkoisen ja tein sillä osan. Harmaa kului ihan kokonaan, ehkä puolen metrin häntä jäi viimeiseen kukkaan, valkoista jäi ehkä parin sentin halkaisijaltaan oleva pikku pallo :D Ei mennyt tiukille ei. Kun halusin vähän vähentää mun jämälankoja, niin en olisi viitsinyt ostaa uusia keriä joista olisi jäänyt vielä enempi jämiä :D Note to self, tähän toiseen virtahepoon meni aika tasan 300 g seiskaveikkaa.
Näistä tuli kyllä varsin söpöt! Kumpikaan ei ole symmetrinen, toisessa on tosiaan niitä valkoisia kukkia ja toinen muuten vaan kirjava.
Ohjeena edelleen sama Happy Hippo kuin ennenkin. Edelliset löytyy tästä, tästä, tästä ja tästä.
Samassa kuvassa virtahevot ja mun avaruuskukka! Oon pikkusen ylpee itestäni, että oon saanut ton pysymään hengissä ja vielä kukkimaan noin hienosti! Amppelissa on toinenkin kukka, tuo valkoinen, mutta se ei ole yhtään niin hieno kuin avaruuskukka.
Loppuun vielä pakollinen belfie. :D Hyvinsyöneitä hippoja tälläkin kertaa, tyynyt taas mahantäytteenä.
Nyt en aio virkata virtahepoja ihan heti. Vaikka sisko vähän toivoisi semmoista Surffelin kokoista kaveria itselleen, kun hän muuttaa pois kotoa....

4 kommenttia:

  1. Nää on kyllä niin söpöjä otuksia!

    VastaaPoista
  2. Oletpas ahkerasti virkkaillut! Minullakin odottaisi yksi hippo korvia ja silmiä. Jotenkin aina se viimeistely jää roikkumaan pitkäksi aikaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, piti saada välillä jotain valmiiksi asti että kehtaa aloittaa uutta, nää on olleet vaiheessa tosiaan jo kauan :D viimeistely on pahin kyllä ehottomasti, onneksi näissä ei oo juurikaan pääteltävää kun vaan solmii langat sisäpuolelle sitä mukaa kun tekee :D

      Poista

Kiitos kommentista, ne piristää aina :)
Sanavahvistus käytössä, kun en jaksanut roskaposteja...