Repsu Puuhaa: Wake me up when September ends

Kesäreissulla Karnaluksista mukaan tarttui kasa paksuapaksua villalankaa. Tein erinäisiä neuleita ensin valmiiksi, jotta kehtasin aloittaa toisen ikuisuusprojektin peiton rinnalle. Tästä ei tullutkaan sellaista, vaan villatakkini valmistui ihan muutamassa viikossa, Ravelryn mukaan siihen meni 12 päivää! Toisaalta, paksut puikot ja luentoja, niin siinähän se sitten neuloontui ihan huomaamatta. Paitsi hihojen kohdalla kuljetettavaa olis ollut liikaa, joten ne piti väsätä kotona!

Kaivelin netistä ohjeita villatakkiin, mutta en löytänyt mieleistäni. Sitten siirryin mun järjestelmälliseen (kukaan kaveri ei koskaan usko että mulla on jotain järjestyksessä, mutta mun käsityölehdet on nätisti kansiossa ja tulostetut ohjeet, kaaviot ym toisessa! Plus kämppis hämmästeli, että mun neulatyynyssä on tarkkaan määritelty, mihin eriväriset nuppineulat tulee tökätä :D) lehti- ja kirjavarastoon. Ei sieltäkään täydellistä neuleohjetta löytynyt. Jossain vanhassa Novita-lehdessä oli kuitenkin kiva palmikko, jonka päätin tällätä takkiini. Silmukkamäärää katsoin tästä ohjeesta, muuten soveltelin tätä. Ei edes mennyt hankalaksi :D

Lankana tosiaan oli Viron tuliainen, Løve Garn Cosy Wool. Oikein paksua lankaa! Väri on aika lähellä todellista näissä ekoissa kuvissa, ei mikään kirkkaan sininen, mutta silti kiva. Melkein laitoin tähän kirkkaanpunaiset napit, mutta yllättäen ne jäivät Kuopioon, kun itse istuin melkein valmiin neuleen kanssa matkalla Hyvinkäälle... Onneksi kotoa löytyi kolme isoa valkoista nappia. Puikkoina käytin myöskin Karnaluksista ostettuja 7 mm ruusupuisia pyöröjä. Oon ihan koukussa puupuikkoihin, ne on mukavat ja ei kilise pahasti :D Koko komeuteen kului n. 850 g tätä lankaa, eli kilon satsista jäi vielä ylikin.

Koska en jaksanut tuijotella sitä kaaviota kuin ekojen neljän kerroksen aikana, tuli sinne pari perustavanlaatuista mokaa. Tyhmä ei kuitenkaan tajua niitä, ja viisas ei virka mitään, joten ei ne siis haitanne elämää :D Kuvassa käden kohdalla sattui kyllä huomattavampi "kämmi", heittomerkit siksi että se oikeestaan sopii tuohon :D Tarkoitus oli, että siinäkin olis ollut vain kaksi palmikonkiertoa, jonka jälkeen taas palmikot siirtyvät eri paikkaan jne, hyvin selitetty! En kuitenkaan keskittynyt niin kovasti, koska luento, ja sit mokasin :D

Idean tähän kaulusviritelmään apinoin tyylikkäästi neuleesta, jonka ostin talvella Vilasta. Kerran vaan tuijotin sitä ja mietin että tuotahan vois vaikka joskus kokeilla :D Muuten neuleessa ei ole saumoja, mutta en millään keksinyt, miten saisin poikittain neulotun kauluksen kiinni vartalo-osaan muuten kuin sauman kanssa. Ei se nyt niin kamalaa ollutkaan virkkailla yhteen palasia kuin kuvittelin, eniten jänskätti se, että miten symmetrisesti saan kauluspalan kiinni. Aika kivasti se onnistui.

Lanka on 100% villaa, ja neule on superpaksu. Ei siis pitäisi palella tänä vuonna kylmissä luentosaleissa! Kauluksen saa kätevästi pystyyn, ja helmalirpakkeitakin saa vedettyä ympärille jos viluttaa. Tykkään! :)

Hihojen palmikot ovat toistensa peilikuvat, kuten myös etukappaleiden palmikot. Mietin, miten saisin samanlaiset hihat. Sit sain sen ahaa-elämyksen: mitä jos ne hihat neuloisikin yhtä aikaa? Jos kerta villasukissa yhtäaikaaneulominen toimii, niin miksi ei samaa tekniikkaa voisi hyödyntää villatakissa? :D niinpä ninjasin hihojen silmukat samaan aikaan puikolle, ja neuloin. Välillä meinasi kerät mennä solmuun, mutta hyödyt olivat silti suuremmat :D Sain kummankin hihan kavennukset tehtyä juurikin samaan kohtaan, palmikot ovat identtiset ja pituus sama. Sovitus oli astetta hankalampaa, mutta sekin onnistui.

Hihansuissa, helmassa ja kauluksessa on tuollaista pikkupikku palmikkoa. Helmassa joka toinen kiertyy aina eri suuntaan (ja mua häiritsee, koska reunimmaiset kiertää samaan suuntaan eli ne eivät ole symmetriset! Mutta tiedän että kukaan muu ei siihen kiinnitä mitään huomiota :D). Hihojen palmikot ovat kumpikin omaan suuntaansa kääntyviä, ja ne tahtovat kiertää hihansuita. Kauluksen taas neuloin kaksipuoleiseksi, eli kummallakin puolella lärpäkettä on palmikontapaista. Siinä en ruvennut ihmeemmin hifistelemään kiertosuunnan kanssa, koska sen ei tarvitse olla symmerinen kuten hihojen :D

Tein takkiin raglanlevennykset. Palmikoita laitoin tulemaan sitä mukaa kun oli silmukoita. Kuvien ottamisen jälkeen (kämppikselle iso kiitos kuvausavusta! :) ) ompelin vielä yhden pikku napin keskelle eteen. Se on ihan huomaamaton, mutta pitää kuitenkin takin enemmän ja alempaa kiinni. Kai sen pystyi kuvien ja selityksen määrästä jo päättelemään, mutta sanotaan nyt vielä että tykkään kovasti tästä, juuri täydellinen! :)

Ettei elämä olisi pelkkää villatakkihypetystä, niin kerrottakoon vielä, että eilen aamulla tehtiin kämppiksen kanssa sämpylöitä. Oikeesti aamulla, heräsin auringonpaisteeseen (!!!) jo ennen kaheksaa! Sit käytiin samaan syssyyn rätkimässä takista kuvia, jonka jälkeen opiskelua loppupäivä...