maanantai 26. tammikuuta 2015

Tuplapipo

Neuloin joululomalla myös pipoa. Useampaan kertaan. Ensin yritin sinikirjavan Taikanallen ja harmaan yhdistelmää, ei erottunut ajattelemani pöllökuvio. Vaihdoin sinisen pinkkiin, totesin puolivälissä että ei tule riittämään pinkki ei (myöhemmin löysin toki lisää pinkkiä...). Sitten päätin kokeilla turkoosin ja harmaan yhdistelmää, no ei kuvio erottunut mutta en antanut sen haitata. Piposta tuli kuitenkin ihan liian iso mun päähän, joten purkutuomio. Oon tässä todennut, että neulominen on kivaa, niin mikäs siinä neuloa uudestaan jos lopputuloksesta tulee kivempi kuin ekasta viritelmästä.

Kolmannen pöllöpipon jälkeen tapahtui suunnitelman muutos. Sukupolvien silmukat -kirjassa oli kaikkia kivoja kirjoneulekuvioita, niin päätin iskeä niitä pipoon. Lisäksi kokeilin jotain mulle ihan uutta, nimitäin onteloneuletta. Käytännössä tässä on siis kaksi pipoa päällekkäin, ei pitäisi pään paleltua. Tän pipon ajattelin myös sopivan oikein sievästi mun turkoosiin jättihuiviin (kuvissa näkyy myös mun villatakki joka on ollut oikein paljon käytössä!)
Loin aluksi 112 silmukkaa, ja neuloin muutaman kerroksen 1 o 1 n -joustinta reunaan. Sit alkoi jännittävä osuus, onteloneule. Muutaman kerroksen verran meni totutteluun, mutta ihan kivasti se lähti sujumaan. Ohjetta onteloneuleeseen ja vähän pipoonkin katselin tästä Yhteishyvän pipokilpailuohjeesta.
Ohjeessa sanottiin, että pienemmät puikot olis hyvät. Huomasin sen itsekin, 3,5 puikoilla tuli ihan täydellistä kirjoneuletta niissä ensimmäisissä kokeiluissa, mutta tässä niillä jäi pikkuisen turhan löysäksi. Äiti kuitenkin kielsi enää purkamasta :D Aionkin antaa tän pipon äitille, koska omaan päähän tää on himpun verran turhan lyhyt ja leveä.
Yritin taas noita kavennuksia kätkeä jotenkin järkevästi tuonne kuvioiden sekaan. Ei toi nyt ihan pöhköltä kai näytä :D Ja noita kuvioita valkkailin kirjasta vähän sillä silmällä, että mitkä näyttää vähän erilaiselta jos on eri tausta- ja kuviovärit, jotta käännettävässä pipossa on mitään ideaa.
Kyllä ihan kelvollinen onteloneulekokeilu tästä kehkeytyi! Nyt vaan pitäisi löytää astetta pienemmät puikot, jotta saisin vielä kivempaa jälkeä aikaan. Meinasin aloittaa ikuisuusprojektin. Miltä kuulostaisi tosi pitkät onteloneulevillasukat o.o Ainakin paksuilta, jos ei muuta.
Ihan kamalaa. Viiminen viikko oikeeta opiskelua lähtee käyntiin. Hassua ajatella, että tän jälkeen porukka hajaantuu ympäri Suomea ja osa vielä kauemmas. Osa tulee takaisin, minä ainakin, mutta osa valmistuu ìhan lopullisesti. Meillä oli potkijaiset perjantaina, ehkä parhaat pippalot koko opiskeluaikana. Siellä oli hattarakone :) ja mä sain kunnian olla Vuoden pyörivä banaani. Potkijaisten lisäksi tajusin, että mullahan oli tossa todennäköisesti viimeinen vieraspelimatka tällä kaudella, kun istun joukkueen mukana pikkubussissa. Tasan aion olla mukana silti niin monessa pelissä ku voin. Mut ikävähän näitä kaikkia tulee, oon kyllä löytäny Kuopiosta tosi hyviä tyyppejä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, ne piristää aina :)
Sanavahvistus käytössä, kun en jaksanut roskaposteja...