Kesäprojekti

Tai no, kevättähän se oli kun nämä sukat aloitin. Kesällä näitä oon kuitenkin enemmän tai vähemmän aktiivisesti neulonut, matkoilla ja Netflixiä katsellessa, ja tässä joitakin viikkoja sitten sain homman valmiiksi. Kyseesä oli siis jäätävän pitkät villasukat.

Äiti toi tuliaisiksi Tallinnasta liukuvärjättyä lankaa, jonka sitten omin. Ajattelin, että siitä vois tulla ihan kiva hihasysteemijuttu, mutta sit totesin että ei kun teen sukat. Niin pitkät kuin lankaa ikinä riittää (okei sitä jäi jäljelle vielä muutaman kerroksen verran mutta ajattelin että nää on ihan tarpeeksi pitkät :D ) Kerin langan ensin isoksi keräksi, mutta totesin että siitä on mahdotonta neuloa yhtään mitään koska kerä oli tosiaan tositosi iso. Arvioin raitojen perusteella langan puolivälin ja kerin sitten sitä toiseen suuntaan, jolloin sain kaksi melko samankokoista palloa. Niistä sitten neuloin yhtäaikaa kaksi sukkaa, ja koska toinen kerä oli keritty eri suuntaan niin väritkin ovat siis eripäin sukissa. Hihii!

Tein kuvioksi jo muutamaan kertaan hyväksi havaittua Elinan pitsiunelmaa. Mulla oli toinen kaavio ensin suunnitelmissa, mutta parin ekan kuviokerran jälkeen rupesi näyttämään tosi typerältä, niin vaihdoin tuttuun ja turvalliseen. Kannatti, tuli ihanat!

Pituutta näillä sukilla tosiaan riittää. Reilusti yli polven menivät :D Kätevät sitten talvella kun on kylmä ja tarvitsee jotain lämmintä jos meinaan käyttää vaikka mekkoa. Vähän pidemmät kun olisivat olleet niin tässä olis villasukkahousut :D (oikeestaan mä mietin, että sellaset olis tosi päheet. Katotaan jos vaikka tänä vuonna en tekiskään jämälankavillasukkajoulukalenterin mukaan sukkia vaan sukkahousut. Hmm.)

Tein sukkien taakse ja sivuille joustinta, ja osan oikeista silmukoista neuloin pienenpieninä palmikoina. Vähän jännitystä takaosaankin. Ja tietenkin ne menee eri suuntiin koska symmetria :D

Aloitin sukat varpaista, jotta saan niin pitkät kuin mahdollista. Pohkeisiin tein lisäyksiä kun siltä tuntui, ihan vaan langankiertoja niin on jotain yksityiskohtaa sitten sielläkin. Puikkoina oli 3 mm pyöröpuikot.

Yläreunaan neuloin jonkun matkaa joustinta. Viimeisen lehtikuvion kohdalla neuloin langankiertoja oikein ja nurin niin että sain jonkunlaisen joustinneuleentapaisen aikaiseksi. Mun mielestä aika sulava vaihdos.

Tein kuviota johonkin vähän alle polven kiltisti juurikin samalla silmukkamäärällä mitä alkuperäisessäkin kaaviossa oli. Sitten totesin, että voisin aivan hyvin lisätä siihen muutaman silmukan, jotta saan nää mahtumaan mun reisiin eikä kuvio näytä hassulta kun se on suhteessa paljon kapeampi kuin varpaissa. Mallikerran loputtua jatkoin samalla logiikalla vielä pari kertaa lisäyksiä, vaikka uusi lehtikuvio oli jo lähtenyt liikkeelle. Näin sain samalle kerrokselle yhteensä neljä langankiertoa, kun kavennuksia oli vain kaksi, jolloin kuvio leveni kivasti. Jotain kuitenkin mokasin kun nää eivät menneet ihan samassa tahdissa niin piti sitten ninjailla vähäsen mutta sit keksin että toisesta tosiaan puuttui vielä muutama silmukka ja asia korjautui helposti :D Purkaa en jaksanut koska sitä nyt ei kukaan huomaa tuolta.

Nyt vaan toivon että ei tulisi hirveästi vielä käyttöä näille sukille. En vaan käsitä sitä, että kesä olisi jo loppumaisillaan, viikon päästä oon toivon mukaan jo Kuopiossa. Eihän tää kesä oo edes ehtinyt alkaa... :D Toisaalta on ihana päästä taas näkemään kaikkia kavereita jotka on ollu kesän ajan liian kaukana! :))

Hiljainen heinäkuu

Taas tämmönen puoliks turha täytepostaus :D Muttakun kaikki mun näperrystarvikkeet ovat Kuopiossa (paitsi korupihdit muuten jäivät siskon haltuun kotikotiin...) ja neulominen on hitaampaa kun on ohuitaohuita lankoja. Mulla tosin on nyt yhet sukat valmiina että ihan kohta olis oikeeta asiaa! Tähän väliin halusin vaan tulla huutelemaan että jee, voitin Bikken pilttuun arvonnassa Aarikan peltipurkin ja keittiöpyyhkeen. Oon ehottomasti sitä mieltä että kaikki kuiva-aineet pitää mieluummin laittaa peltipurkkiin ja sit vasta kaappiin, pysyy paljon siistimpänä kuiva-ainekaappi. Tähän purkkiin varmaan mahtuu jauhopussi, jes! Kiitos paljon :)

Sit menovinkkejä. Vietin eilen vapaapäivääni Lahdessa. Tiistaisin on Lahden satamassa peräkonttikirppis, eilen oli tosi hyvä keli, siellä oli ihan hirmu paljon porukkaa myymässä ja ostoksilla.  Ilmeisesti jokaviikkoinen tapahtuma. En (onneksi?) löytänyt kirppikseltä mitään, mutta sitten kävin paikallisten pienyrittäjien Aatekaappi-kaupassa siinä sataman makasiinissa. Sieltä mukaani tarttui Spiderman-korvikset, koska ne oli niin cool ja vintagepikkulaukku. Eka ostamani vintageasia, kaikki muu on yleensä peräisin mummon ullakolta tai vastaavista paikoista :D Mutta 12 e ei ollut mun mielestä paha söpöstä nahkaisesta pikkulaukusta, kun aina ei viitsisi ottaa Muumipikkulaukkua koska se on valkoinen ja en halua että se sotkeutuu :D Kannattaa käydä tuolla jos sattuu Lahden seudulle liikkumaan. oli kaikkea kivaa!

Kävin eilen myös kurssikaverini kanssa Sinne Storessa, skeittivaatetta ja muuta coolia, mitään ei sieltä tarttunut mukaan mutta ostettiin liikkeessä olevasta kahviosta smoothiet. Oli hyvää! Enkä onnistunut sotkemaan vaikka mulla oli valkoinen norsumekko päällä :D

Mulla oli tosi hieno kuva sormustinkukasta ja kasasta villalankaa, mutta menin sit poistamaan ne vahingossa kun siivosin kameraani.. :D Tässä siis uusi versio, kukka tekee jo kuolemaa... Jokatapauksessa, ohutta lankaa ja ohuet puikot ja tavoitteena villatakki. Neulominen edistyy mutta voi mennä tovi ennen kuin on valmista.

Eilen heitin myös talviturkkini, vihdoin ja viimein! Onneksi sattui toi aurinkopäivä vapaapäiväksi, tänään oli jokseenkin herkkua pyöräillä töihin kaatosateessa...

Eläimellistä menoa

Jep, kaikki tässä postauksessa liittyy elukoihin :D Mulla ei oo mitään oikeeta asiaa, kun mitään valmistunutta ei ole, kun jostain syystä tositosipitkien villasukkien neulominen ei innosta jos sattuu olemaan lämmin päivä (niitä oli pari!!). Mun sukat olivat mun mukana junaneuleena, kun kävin kaverin luona Helsingissä. Käytiin pyörimässä Korkeasaaressa, en oo siellä käyny ihan vasta, äiti on kertonut että oon ollut jotain ehkä kaks kun ollaan käyty. Nyt siis pääsin vihdoinkin sinne! Olihan siellä vaikka ja mitä. Nää on nää hienoimmat kuvat evör. Portilla vastassa oli raksakroko, sit me saatiin käydä kävelemässä kenguruaitauksessa! Ilmeisesti ihan uusi juttu. Bongaa kuvasta myös pikkukenguru. Riikinkukkoja siellä pyöri vapaana, ja ne esittelivät meille upeita höyhenpeitteitään. Koska kaikki aina pistelee kuvia niistä upeista sulkien etupuolista, mä päätin vähän hämmentää joten tässä olis riikinkukon peppu. Lisäksi meitä varoitettiin että eläimet puree. Taisi olla joutsenaitauksessakin tuollainen kyltti? :D

Me nähtiin myös useampienkin eläinten ruokintoja, tässä mangustit jotka syö toukkia. Nami. Pikku leopardinpennut pötköttivät ylhäällä puussa. Riikinkukko (nää oli oikeesti parhaita :D) päätti että kameliaitauksessa vois olla tosi kivaa, no sehän toki hyppäsi sitten sinne :D Pikkuapina oli syömässä, söpö! Oli kyllä kiva päivä, kunnon turistit Hesassa.

Tuli kans mieleen, että voisin vilautaa täällä mun uusia ihania korviksia. Ostin nämä Kuopion Taito shopista, pikku pääskyset. En yhtään muista, kenen tekemät nää oli mutta nää on niin kivat! Sopivan neutraalit että voi pitää töissäkin, ja joo, nää ovat melkein joka päivä mulla sit korvissa... :D

Loppuun vielä pari enemmänhienoo kuvaa mun norsumekosta. Oli pikkuserkun rippijuhlat, ja pistin tän sitten taas päälle. Unohdin kaikessa lähtökiireessä vyön, mutta ihan hyvin selvisin ilmankin.

Tää on kyllä ihan paras mekko, tykkään! Aurinkokin paistoi tossa juhlapäivänä, en kyllä silti tarennut ihan noin vaan mulla oli vielä pitsihuivi mekon kaverina.

Käytiin kotimatkalla vielä isoisän keskellämetsää-mökissä. Siellä oli paljon luonnonkukkia, ja koska tuskin kukaan sinne taas ihan vähään aikaan menee, niin kehtasin poimia (ja äiti auttoi myös) niistä muutamia ja tehdä mulle kukkaseppeleen! Semmosta en oo tainnut itse koskaan tehdä, mutta äiti onneks auttoi siinäkin :D Vähän harvassahan noita kukkia tossa seppeleessä joo on mutta en halunnut olla enää kauemmin hyttysten ja paarmojen uhrina :D

On se kesä vaan kiva, toivottavasti lämmin jatkuisi jonnekin syksyyn... Tai ylipäätään ne lämpimät kelit jos alkaisivat niin olispa kiva. :D

Kaulakoru töihin

Joskus sitä vaan käy hitaalla. Niin oli tämän projektin kanssa. Ostin kasan Caring Handsin paperista tehtyjä helmiä kun Hyvinkäällä oli vielä kauppa nimeltä Hitomi. Joku toinen asiakas oli erotellut kippoon kivan sävyisiä sinisiä helmiä, mutta ei koskaan käynytkään ostamassa niitä. Minä sitten ostin ne itselleni, vielä jäi matskuja vaikka toiseen tämmöiseen!

Tein viime kesänä itselleni kaulanauhan, jossa kuljetan töissä varmennekorttiani (silloin kun se ei jää jonnekin pöydälle lojumaan...). Nyt tein itselleni uuden, ja tykkään tästä vielä enemmän kuin edellisestä! Nää värit on vaan niin herkut!

Pituutta tällä on sopivasti. Se yltää nätisti kaulaan, ja kortti rintataskuun, ja näyttää siltä että mulla olisi kaulassa ihan vaan helmikaulakoru :D Kuvassa taustana niin hieno seinäkalenteri, kiitos kämppiksilleni!!<3 Helmistä ei tasan löydy kahta samanlaista, kun kyseessä ovat kuitenkin kierrätetystä paperista pyöritellyt helmet. En edes yrittänyt tehdä tästä millään tasolla symmetristä.

Paperihelmien väliin laitoin pienet vihreät lasihelmet. Näin kaulanauhasta ei tullut liian tönkkö. Helmet pujottelin johonkin siimaan, mitä kotoa sattui löytymään. Ninjasin sen kahteen kertaan helmien läpi, että kestää menossa mukana eikä leviä apteekin lattialle :D Tässä ei tosin ole sellaista lukkojuttua niskassa, ei siis täytä turvallisuusmääräyksiä varmaan...

Kotoa löytyi vanhoja avainnauhoja, joista yhden tuhosin tätä varten. Sain siitä sopivan lukon, johon saan korttikoteloni kiinni. Pujotin tuon yhden helmen läpi siiman kumpaankin suuntaan, jolloin lukko jää vähän erilleen.

Vähänkö kivaa, kun huomenna on lyhyempi päivä ja ylihuominen vapaa! Tiedossa on miniloma Helsinkiin, moikkaamaan kaveria jota en oo ihan liian pitkään aikaan nähnyt! :))

Seepraleivoksia

Pitkästä aikaa leivoin jotain jännempää. Kyseessä oli Kinuskikissan salmiakkileivokset. Meillä on apteekilla myynnissä näitä Haganolin nestemäisiä salmiakkipulloja, siitäpä sain itsekin idean kokeilla näitä. Hyviä tuli!

Ohjeessa sanottiin, että anna valkosuklaapäällisen jäähtyä vähän. Todellakin sen pitäisi antaa jäähtyä ennen levittämistä, olin ite liian kiireinen ja iskin sen melkein suoraan siitä hellalta tuohon täytekerroksen päälle :D Se oli jokseenkin turhan valuvaista, ja sain sitten nostella sitä lusikalla reunoilta keskelle kun en voinut sitä iskeä jääkaappiin koska halusin vielä koristella pintaa. Koristeet tein ihan sulattamalla tummaa suklaata mikrossa (eka vesihauteessa, tuloksena klöntti. Sit mikrossa, ja laitoin sekaan salmiakkimixeriä kun ohjeessakin oli, sieltä tuli toinen klöntti...) ja heittelin sitä sitten haarukalla suunnilleen yhdensuuntaisiksi viiruiksi, sit veitsellä vedin siitä päältä. Sit pelti jääkaappiin ja toivoin parasta, ettei se hirveästi enää valuisi reunojen yli :D Aika hyvin pysyi kyllä pellillä.

Vähän mietin, kun ohjeen mukaan tuli 20 palaa leivonnaisia. Tein annoksen tuplana, jolloin siitä tuli pellillinen (hirveet laskutoimitukset kuinka monta neliösenttiä tulee ohjeen mukaan ja miten paljon jos annos on kaksinkertainen), ja leikkasin aika isoja palasia. Mutta tosiaan pienemmätkin olisivat riittäneet, aika hirmu makeaa ja rasvaista tämä herkku on! Onneksi ei tarvitse syödä kaikkea itse, lähisukua kävi kahvilla ja loput vien töihin :D

Täytekerros vaikutti kattilassa vähän epäilyttävältä. Mustaa salmiakkinestettä ja rasvaa ja tomusokeria. Nam. :D Se kuitenkin toimi tosi nätisti verrattuna valkosuklaaseen... :D

Sit vielä tän vuoden pakollinen katukoriskuva! Tällä kertaa ei ollut niin eeppisiä paitoja kun kolmena viime vuonna, nyt meillä oli samat kuin pääsiäisenä olleessa koristurnauksessa. Ja joukkuetoverit halusivat pelata tylsästi valkoisilla paidoilla, vaikka olisi myös ihku pinkki olemassa! Näissäkin paidoissa on kyllä DIY-elementti, leikeltiin hihat pois :D Tää turnaus meni muuten ihan tosi hyvin meijän joukkueelta, voitettiin koko meidän sarja! :) Oli taas kivaa pelata, aurinko paistoi kuten aina Hyvinkään katukoriksessa :D

Nyt jo tässä vaiheessa toivottelen hyvät juhannukset, tuskin ihan heti kerkiän kunnolla koneen ääreen :)

Ernesti Sateenkaarihippo

Eläinteemalla jatketaan! Mulla on ollut keväällä pari ikuisuusprojektia nopeammin valmistuvien sukkien ym lisäksi. Yksi niistä oli virtahepo (toinen, villapaita, odottanee syksyyn asti viimeistelyä joten palataan siihen sit joskus!) Aloitin tämän virkkaamisen joskus tammikuussa, mulla oli kätevästi jämälankavillasukkajoulukalenterista ylijäämälankoja niin ajattelin niitä vähän tuhota pois.

Ja mitenkäs kävi, no saisin varmaan toisen hipon virkattua jos vaan ostaisin jotain yksiväristä yhdistelylankaa! (tai on onhan mulla toki täysiä keriä, voisin ehkä tosiaan virkata toisenkin ylikirjavan yksilön, kattellaan... :D). Pari pikkukerää sain kuitenkin pois pyörimästä, jee! Ja yhden isommankin, ajattelin että tuota vaaleansinistä riittää että yhdistelen sillä palasia, no ei riittänyt :D Onneksi sattui olemaan lisää hyvin samankaltaista sinistä, sitä en käyttänyt alunperinkään kukkaosiin juurikin loppumisriskin vuoksi. Ei tuota eriväristä päätä hirveesti erota onneksi.

Kaikki palat ovat keskenään erivärisiä. Uloimmissa värikerroksissa pyörii muutama erivärinen lanka, en halunnut tummia synkkiä kukkasia mutta ne taas rajaavat kukat tosi hyvin. Jälkikäteen aateltuna kirkkaanvihreä on ehkä vähän turhan kirkas noille kerroksille mutta siinähän nyt on :D

Täytteeksi survoin melkein kokonaan yhden luttanan tyynyn. Parasta uusiokäyttöä tyynyille joilla kukaan ei kuitenkaan enää nuku! Silminä olevat napit ovat luultavasti kirppikseltä peräisin, ne ovat eri paria.

 Ja koska virtahevon peppu.

Taas jäätävä kuvatulva virtahevosta eri puolilta, muttakun tosiaan joka kukka on erivärinen ja koska Ernesti on nyt Kuopiossa ja mä en oo niin voin hyvin muistella kuvien kanssa miltä tää kaveri näyttää! Kirjavalta ainakin.

Kun siis tuituitui! Miten yksinkertaisista geometrisistä muodoista voikaan saada aikaan ihan oikean pehmoelukan! Parasta. Ja ihan parasta on se, että lankoja ei tarvitse sen ihmeemmin päätellä, ite vaan vedin niitä solmuun etteivät lähde purkautumaan jos tuota halii liian kovaa :D

Kävin räpsimässä kuvia kerrostalon pihalla. Naapurit on jo varmaan tottunut meidän kämpän hassuihin ihmisiin, käytiin ennen Ernestin valmistumista keinumassa! Oli hyvät keinut, menen toistekin. Pihasta löytyi tosi kivat valkovuokkoryppäät.

Toi pää. Totesin että ensin käyttämäni sininen ei riitä, kun olin ylittänyt vartalon puolivälin (virtahepo virkataan siis aloittamalla takajaloista, sieltä edetään sitten päähän. Kuononkärki on viimeinen kiinnitettävä pala.) Päätin siis hoitaa värinvaihon mahdollisimman symmetrisesti, ja tehdä koko pään eri värillä. Paras vaihtoehto, kun en halunnut ostaa lisää lankaa kun kyseessä oli jämientuhoamisrojekti! :D

Tässä vielä lähikuvaa kukasta. Ei tuohon yhden kukan väkertämiseen mene edes kauaa, enemmän meni aikaa ehkä miettiessä mitä väriä laitan seuraavaksi :D koska samanväriset terälehdet eivät voineet olla vierekkäin ja en halunnut samanvärisiä sisäpalloja tai ulkoreunojakaan mielellään vierekkäin (tässä joustin) ja en halunnut ollenkaan täsmälleen samanlaisia keskusta-terälehti-yhdiselmiä. Kätevintä oli loppuviimeksi pohtia värit niin, että kerät olivat hujanhajan maassa. :D

Tämä oli tosiaan toinen virkkaamani virtahepo. Viime kevään aikana virkkasin Torstin. Jos Torsti tuntui isolta, niin Ernesti on vielä isompi!! Torstissa käytin Nalle-lankaa, kun tää uudempi kaveri on sitä seiskaveikkaa. Siitähän se kokoero käytännössä johtuu :D Pituutta mittasin Ernestille suurinpiirtein puoli metriä. Mites olis seuraava Isoveljestä?! Sen nimi tulee sitten olemaan Kyösti, niin kaikki virtahevot rimmaa tosi hyvin toisiinsa.

Äh. Nyt tekisi mieli virkata vielä lisää virtahepoja :D Mutta mihin ne isken kun niillä tosiaan on kokoa :D

ps sori jos teksti vilisee kirjotusvihreitä, yritin niitä korjailla jo pois mutta ehkä vaan pitäis mennä nukkumaan!

On pieniä norsuja

Ompelin mekon. Siitä tuli ihan täydellinen! Kyseessä on Mekkotehtaan Ruut. Hyvin paljon sovellettuna :D

Olin Eurokankaassa valitsemassa mekkomateriaaleja. Mä olin jo päättänyt ottaa yhtä kangasta, jossa oli sellaisia graafisia nuolijuttuja. Päätin kuitenkin vielä penkoa jos palalaarista löytyisi jotain kivaa. No sieltähän löytyi! Juurikin sopiva viskoosilirpuke, iso pala ja siinä oli pienenpieniä norsuja!! Parasta kun tää näyttää kauempaa ihan normaalilta ja sivistyneeltä mekolta, mut sitten kun kattoo vähän tarkemmin niin ne eivät olekaan mitä tahansa läiskiä vaan pikku norsuja. Kämppis (jota on kiittäminen näistä kuvista!!) oli vähän ihmeissään että mulle mustavalkoinen mekko, muttakun tässä on nää norsut niin se on paras.

Oon käyttänyt tätä mekkoa nyt pari kertaa, ylppärivalmistujaisjuhlissa ja sit eilen kurssikaveri juhli valmistumistaan niin tämä pääsi taas käyttöön. Mullekin tuli vihdoinviimein laillistukset, nyt sitten oikeita farmaseutin töitä :))

Tähän väliin heitän vielä kuvan mun tukasta. Kampaus oli mulla päässä eilisen juhlissa, ranskalainen letti joka lähtee otsalta ja kiertää pään. Lopuksi pyöritin siitä nutturan. Yllättävän hyvin säilyi tukka hengissä, kun nukuin kampauksen kanssa :D

Halusin mekon, joka on edestä lyhyempi ja takaa pidempi. Norsupalaseni oli niin iso, että tämä onnistui tosi hyvin! Kangasta jäi vielä yli, jos vaikka jonkun topin tai jonkun ompelen kunhan taas olen ompelukoneeni luona. Vuorikangas taas oli tarkkaan mitoitettu. Takakappaleen jouduin leikkaamaan kahdessa osassa, mutta ei se pystysuora takasauma siitä vuorikappaleesta tosiaan mihinkään näy.

Tähän väliin erittäin hieno kaaviokuva, miten mä nämä kangaspalat suurinpiirtein leikkelin.Tästä ei tulis mitään pelkällä sanallisella selityksellä :D Mekon ompelemisesta on jo tovi mutta suunnilleen tollaisia juttuja tein. Ohjeen mukaan tähän ei tulisi vuoria, mutta koska norsut ovat jokseenkin läpinäkyviä, niin sellainen täytyi olla. Siihen en myöskään kokenut tarpeelliseksi viritellä mitään rypytystä, niin mittasin kaula-aukon pituuden ohjeen mukaiseksi, jotta saisin sen sopivaksi. Helmaa taas halusin olemaan myös vuorikankaassa, joten käänsin kaavat vähän vinoon kankaaseen nähden. Päällikankaasta leikkasin taas huomattavasti isompia paloja kuin kaavoissa. Siirsin kaavoja kauemmas taitteelta, ja käänsin vähän vinoon. Etukappaleen helman leikkasin kohtisuoraan taitteeseen nähden, ja jatkoin sivusaumaa. Takakappaleen sivusauman leikkasin yhtä pitkäksi kuin etukappaleessa, ja sitten leikkasin iiiison kaaren alaspäin.

Näin iso siitä takakappaleesta loppujen lopuksi tuli! Tosiaan takavuori on kahdesta kappaleesta, ja siihen tuli semmoinen loiva V-kirjaimen muotoinen keskikohta niskaan.

Tykkään niin tästä helmasta. Kun kävelen tää päällä, se silleen leijuu perässä :D Jotenkin varmaan ilmavirta tarttuu siihen tosi hyvin, kun se on edestä lyhyt. Oon huomannut nimittäin samanlaisen efektin myös toisessa mekossani, joka on edestä lyhyt ja takaa pitkä.

Ohjeessa oli tosi kiva olkasaumasysteemi. En voinut toteuttaa sitä ihan sellaisenaan, koska mulla on se vuoritus. Ompelin ihan ensimmäisenä kaula-aukon ja kainaloaukkojen vuorit ja mekkokankaat yhteen. Päällikangasta rypytin, kirjassa oli tosi hyvin selitetty miten sellaiset söpöt rypytykset tehdään. Olisi saanut olla ehkä vielä enemmän rypytystä, näin jälkikäteen kun mietin :D Eli käytännössä siis vieläkin kauempaa taitteelta leikattu pala. Tikkasin vielä päällipuolelta tuon sauman, kun muuten meinasi vuori tursottaa esille. Sitten ompelin sivusaumat, sit vuorossa oli olkapäät. Ompelin ne ihan käsin yhteen, samaan tyyliin kun alkuperäisessäkin mekossa.

Mainitsinko jo että tykkään kokonaisuudesta tosi paljon! Tää on myös hyvä kun tää on mustavalkoinen, voin käyttää minkä värisiä asusteita tykkään. Nyt mulla on punainen vyö, punaiset korvikset ja punaiset kynnet (eilen kiireessä lakkasin kun oltiin jo melkein lähdössä juhliin, sit tajusin kun oltiin jo ovella menossa, että unohdin lakata vasemman käden keskisormen kynnen :D Äkkiä hakemaan lakkapullo mukaan, autossa häthätää sutaisin vähän väriä, no se ei sitten kuivunutkaan silleen nopeasti niin mulla on nyt myös mun laukussa vähän punaista... Onneksi ei mekkoon osunut!). Punaiset korkkarit sopisivat kans tosi hyvin tähän kokonaisuuteen, mutta sellaisia en omista. Mustat mulla oli jalassa, alelöytö, täydelliset ihan tavalliset korkokengät. Vielä kun osaisin kävellä niillä. :D

Vyötärölle ompelin kuminauhan. Oli jokseenkin kamalaa :D Kun jos olisin ensin tehnyt useamman tunnin hommia mekon kanssa joka oli lähes täydellinen, ja sit ompelen kumpparin ja sit mokaan. Piti miettiä asiaa yön yli, mutta päätin sitten uskaltaa. Hyvä että uskalsin. Tuli niin kiva :)

Loppuun täysin offtopic kukkia, isotädin mökiltä! Niin ihanat :)

Olipas siinä paljon asiaa yhestä mekosta :D Vielä kerran on tarkoitus käyttää tätä "juhlissa", kun tarjoan kahvit oman valmistumiseni kunniaksi mutta sit tästä tulee ihan kesämekko. Vielä kun olis kelejä käyttää!