Pika-survival-pack

Kesä rupeaa loppumaan, se tarkoittaa sitä että opinnot jatkuu. Mun gradukuviot eivät ole vielä ihan täysin selvät, mutta yks kaveri lähti Etelä-Suomeen tekemään omaansa. Tuli erittäin ex-tempore-läksiäiset, ihan vaan meillä kahviteltiin (leivoin omenapullia!) pikku porukalla. Erittäin ex-tempore oli myös hänelle kasattu survival pack. Kaveri kävi ostamassa kahvia ja motivaatiosuklaata, jotta gradun kirjoittaminen sujuu, mä ompelin pikapikaa kassin. Vaikea päätös, käytänkö hetken elämästäni biofarmasian opiskeluun vai ompeluun :D Samalla leivoin sitä pullaa ja tein ruokaa, kunnon multitasking taas vaihteeksi. Onneksi kämppis auttoi langanpäiden päättelyssä :)

Materiaali eli pala Marimekon unikkokangasta löytyi kaapista, tuli käytettyä aika täsmällisesti! Kahvat on ommeltu kahdesta palasta, jotka pistin peräkkäin, jotta niistä tuli sopivan pituiset. Pohjaan ompelin kulmat lyttyyn, jotta kassiin tuli vähän leveyttä ja kaffepaketit mahtuivat hyvin sinne. Vuoria en ruvennut ninjailemaan, siihen ei olisi riittänyt enää aika. Sen verran kuitenkin hifistelin, että silitin kappaleita melkein joka välissä! 

Kyllä nyt kelpaa kuljetella tärkeitä gradupapereita! :) Saaja tykkäsi selviytymispakkauksestaan, toivottavasti pärjää näillä eväillä siihen asti kun me mennään käymään! Oma suklaan kulutus saattaa myös nousta aika huimasti seuraavan vuoden aikana.. Kahviakin vissiin pitäis opetella juomaan jotta opiskelu olis tehokkaampaa :D 

Raidallinen huivi

Nyt katkeaa radiohiljaisuus, jee! Ihan ensimmäiseksi heitetään ilmoille huivi, jonka olen neulonut Ravelryn mukaan helmi-maaliskuussa :D Päättely on vaan jäänyt, kun en itselleni tarvinnut tämmöistä huivia ihan välttämättä (vaan neuloin toisen, isomman ainaoikeinhuivin, siitä lissää toivottavasti lähiaikoina!), eilen pidin opiskelun lomassa päättelytauon ja päättelin melkein kaikki mitä oli päättelemättä!

Tämä oli matkaneule, mikä lie reissu oli, ainakin mummolassa muistan neuloneeni tätä :D Lankavarastosta kaivoin kahdesta villatakista ylijääneitä lankoja, totesin, että ne sopii ihan näppärästi yhteen, niistä tulee siis huivi. Puikot olivat ehkä 4, en näköjään ole niitä kirjoittanut ylös. Mukavan pehmoista jälkeä sain aikaan kuitenkin.

Huivi on ihan kiva kääräistä kaulaan. Kuvista jälleen kerran kiitokset Linnealle :)

Nurmilinnun mallilla mentiin, en vaan tehnyt väliin pitsikuvioita. Lähinnä ohjeesta siis nuo kaventamiset ja lisäykset :D Muoto on kiva, tuommoinen pitkä suikula.

Ainaoikeinraitoja, vähän eripaksuisia kun langatkin olivat eripaksuisia. Harmaassa on muistaakseni puuvillaa ja villaa sekaisin, ja tummanvioletti (ei tosiaan siis musta!!) on ihan villaa. Aika hyvin kuitenkin näkyy läpi vaikka ei olekaan pitsi kyseessä :D

Huivikuvissa mun tukka on miten sattuu, eilen tuli ns. kiire lähtö syömään kavereiden kanssa. Toissapäivänä sen sijaan oli hyvä tukkapäivä, väsäsin niskasta ranskalaisen ja sit korkealle ponnarille kalanruotoletin. Tää pysyi tosi hyvin päässä, kesti kaikki biitsipelit vesisateessa (ohikulkevat turistit saattoi vähän katsoa pitkään kun me vedetään ihan innoissaan biitsiä kun tulee kaatamalla vettä :D mutta oli lämmin ja ei tuullut ja ihan hirmu hauskaa!) ja uimiset. Mutta koska toissapäivänä ei tullut semmoista hetkeä että nyt otetaan vähän blogikuvia (eikä mulla edes ollut näitä pääteltynä) niin tukka ei oo niin hyvin näissä kuvissa :D

Asiasta kukkaruukkuun, mullahan on siis pikku yrttitarha parvekkeella. Rupesin alkukeväästä kasvattamaan persiljaa, ja sit tuli turhautuminen kun ne eivät meinanneet millään itää. Turhauduin, ja heitin samaan kippoon paprikansiemeniä, kun olin syönyt paprikaa. En todellakaan ajatellut, että niistä kasvaa mitään ihmeempää, mutta siitä tuli ihan kunnon varsi, se kukki, ja nyt siinä on jo yli peukalonpään kokoinen pallukka :D Oon niin omavarainen!

Tämmöstä tällä kertaa, todennäköisesti seuraava postaustauko ei ole näin pitkä. Työt, sosiaalinen elämä, reenaus ja nyt opiskelu, vanhaa tuttua stooria. Tosin sosiaalisesta elämästä on ollut neulomiseen inspiraatiota, kun automatkoille tarttee jotain tekemistä. Parit sukat siis myös tulossa sit kun seuraavan kerran en jaksa lukea uusintatenttiin! :)

Veljekset kuin virtahevot

Virtahepofarmilta moi! Meillä kävi taannoin vieraita, kaksi söpöä pikkupoikaa. Heidän äidillään oli kasa lankoja, joista hän ei itse ehtisi tehdä mitään, ja totesi, että meidän kämpässä niistä voisi joskus syntyäkin jotakin. Sitten tein pojille virtahevot :)

Osittain käytin näihin saatuja lankoja, ja osittain kaivoin omista kätköistä kaveriksi sopivia. Kaikki langat ovat seiskaveikkaa, sama koukku (4) mutta silti ekasta hiposta tuli vähän isompi. Jännäsin kyllä sinivihreän kohdalla, että miten harmaa ja valkoinen lanka riittävät noihin reunakerroksiin, ja saattoi tulla siksikin aika paljon tiukempaa :D

Luulin, että rajoittava tekijä olisi ollut musta reunustenvirkkauslanka, joten violetti kaveri sai odotella silmiään aika kauan, kun en uskaltanut riskeerata mustan langan riittävyyttä. Sitä jäi kuitenkin jäljelle ihan hyvä mytty, onneksi en ostanut lisää! Pikkupoikien virtahevoille kun en uskaltanut laittaa nappeja silmiksi, niin piti kehitellä jotain muuta. Virkkasin pyörylät ja ompelin ne kiinni, toivottavasti kestää.

Jo ensimmäisessä virtahevossa harmaan langan riittävyys arvelutti, joten pistin sinne tänne sekaan muutaman valkoisen kukan. Vähän jotain vaihtelua :) Tämän jälkeen sitä harmaata oli kuitenkin vielä melko paljon jäljellä.

Toisen kohdalla tajusin, että harmaa ei tosiaankaan riitä kaikkiin sisä- ja ulkoreunoihin, joten otin siinäkin avuksi valkoisen ja tein sillä osan. Harmaa kului ihan kokonaan, ehkä puolen metrin häntä jäi viimeiseen kukkaan, valkoista jäi ehkä parin sentin halkaisijaltaan oleva pikku pallo :D Ei mennyt tiukille ei. Kun halusin vähän vähentää mun jämälankoja, niin en olisi viitsinyt ostaa uusia keriä joista olisi jäänyt vielä enempi jämiä :D Note to self, tähän toiseen virtahepoon meni aika tasan 300 g seiskaveikkaa.

Näistä tuli kyllä varsin söpöt! Kumpikaan ei ole symmetrinen, toisessa on tosiaan niitä valkoisia kukkia ja toinen muuten vaan kirjava.

Ohjeena edelleen sama Happy Hippo kuin ennenkin. Edelliset löytyy tästä, tästä, tästä ja tästä.

Samassa kuvassa virtahevot ja mun avaruuskukka! Oon pikkusen ylpee itestäni, että oon saanut ton pysymään hengissä ja vielä kukkimaan noin hienosti! Amppelissa on toinenkin kukka, tuo valkoinen, mutta se ei ole yhtään niin hieno kuin avaruuskukka.

Loppuun vielä pakollinen belfie. :D Hyvinsyöneitä hippoja tälläkin kertaa, tyynyt taas mahantäytteenä.

Nyt en aio virkata virtahepoja ihan heti. Vaikka sisko vähän toivoisi semmoista Surffelin kokoista kaveria itselleen, kun hän muuttaa pois kotoa....

Maksimekko

Oon tässä jonkun aikaa haaveillut maksimekosta. Mun pituiselle ihmiselle ei semmosta true-maksimekkoa löydy normikaupoista, ei sillä että olisin yrittänyt edes etsiä koska a) ei tosiaan löydy riittävän pitkää b) liian tiukat kriteerit mallista ja kuvioista jne c) opiskelijabudjetti d) voin ihan hyvin ommella ite just semmosen kun haluan. Kävin siis Eurokankaassa tsekkaamassa alennusmyynnit, tässä tulos.

Tuo viskoosilirpukejuttu oli alennuksessa, lisäksi ostin vuorikankaan. Kustannukset tälle jotain alle 15 e, eli ei liikaa :D Ja koska oon tehnyt jo muutaman mekon samalla mallilla, ei ompelussakaan mennyt mahdottoman kauan. Kyseessä siis jälleen kerran Mekkotehtaan Ruut. Klik, klik, klik, mun edelliset versiot kyseisestä mekosta :D Mikään näistä ei ole kuitenkaan samanlainen, kaikissa on joku oma juttunsa! Tässä se on hirmu pitkä helma, jossa on halkio.

Päällikangas on jälleen vähän leveämpi kuin vuori, rypytin sen sopimaan vuoriin. Leikkasin mekkokappaleet päällikankaasta vierekkäin, jolloin tarvitsin kangasta vain olkapäältä nilkkoihin -pätkän. En halunnut tästä niin leveää ja rypytettyä kuin edellisistä. Just hyvä tuli näin! Vuorikankaan mitoitin loppumaan ylemmäs, sääret saavat näkyä ohuemman kankaan läpi.

Vyötärölle virittelin kumpparin. Sen kanssa oli hirmuinen säätö, en muistanut että se on noin haasteellista :D Tai sit vaan jotain säädin turhia. Kuviosta mulle tulee mieleen kolibrit, mutta ei kai noi oikeastaan esitä mitään. Kivan värinen kangas jokatapauksessa!

Mekko myös sopii tosi hyvin meidän parvekkeen sisustukseen. Tässä kuvausrekvisiittana Linnean hankkimat muurinkellot. Linnealle jälleen kiitos kuvausavusta! :)

Jotka on nätit ja sopii kans mun avaruuskukkien väriin! :D Nyt meidän partsilla on oikeesti jo tosi kiva istuksia jos sää suosii, siellä on myös matto!

Olkasaumasta nää mun mekot tunnistaa, että on samalla mallilla tehty. Tässäkin pistetty vähän päällekkäin ja ommeltu ihan käsin kiinni. Vähän meinaa tuo vuorikangas tursuta näkyviin, hmm.

Selkäpuolellakin on vähän rypytystä. Oon kyllä hyvin tyytyväinen tähän, kerran oon käyttänyt oikeasti vasta, mutta eipä tässä oo ollut tilaisuuksiakaan vielä :D Pyöräily tosin voi olla haasteellista tän kanssa.

Tein viikolla valkosuklaajuustokakun, ja siihen päälle mansikoita, kun mulla oli vieraita. Kakku on helpoin ikinä, pohjassa dominopötkö murskaksi ja siihen 50g sulatettua voita, se irtopohjavuoan pohjalle, päälliseksi vatkasin purkin kermavaahtoa, purkin vaniljatuorejuustoa, ja sulatin levyn valkosuklaata ja sekoitin sen mössöön ja laitoin pohjan päälle ja yöksi jääkaappiin. Päälle sit mansikanpuolikkaita, Suonenjoelta, sieltä tulee makeimmat mansikat :D

Mulla on tässä vaikka miten paljon projekteja kesken, jotain alkaa jo olla valmistumassakin! Blogihiljaisuudessa ei tosiaan ole kyse siitä että en tekisi mitään, vaan siitä että mulla on kesken vähän isompia juttuja ja vähän vähemmän tekemisaikaa kuin yleensä, yritän sovittaa työt ja sosiaalisen elämän ja harrastukset ja kaiken mahdollisen yhteen, loppuu tunnit vuorokaudesta :D

Juhannustansseihin?

Juhannuksen tekemiset tiiviisti: ruokaa, urheilua, ompelua ja sisko kylässä. Sisko pyysi mua joskus aiemmin keväällä ompelemaan maksihameen, toki suostuin, mutta mulla on ollut muka hirmu kiire tehdä kaikkea muuta. Nyt kun oli juhannuksena vähän enemmän aikaa, niin ehdin viimein toteuttaa tämän.

Pohjana oli Joka tyypin kaavakirjan perushame, ompelin sen avulla vuorin. Helma on sopivankokoinen pala Eurokankaan palalaarista ostamaani läpikuultavaa sinistä. Oon vähän sitä mieltä että mun siskon ylppärijuhliin tekemäni mekko on samaa kangasta :D Tein kankaan yhteen reunaan rypytykset, siten että sain sen menemään just sopivasti vyötärökaistaleeseen. Sivusaumaan ninjasin vetoketjun ja jätin helmaan halkion, jotta kävely on helpompaa.

Mun vyötärökaistale ei oo ihan viimisenpäälle, mutta tuskin siihen kukaan tulee hirveenä kiinnittää huomioo. Ensin mulla ei ollut tarkoitusta laittaa mitään nappia tms mutta kun soviteltiin tätä suunnilleen joka välissä, niin todettiin joku hakassysteemi aika hyödylliseksi. Tuhosin vanhat rintsikat ja revin sieltä hakasen tähän :D

Näyttää suunnilleen samalta edestä ja takaa, mutta on takapuolen vuorissa vähän eri muotoilua kuin etupuolella. Leikkasin myös helman edestä ihan aavistuksen lyhyemmäksi kuin takaa. Halkiosta alareunaan tein toiveesta vähän pyöristystä. Ei ne ehkä ihan symmetriset ole, mutta tuskin sitäkään kukaan liikkeessä huomaa. Tuli kyllä aika kiva! Tekisi mieli itsellekin joku maksihame tai -mekko :) Viime kerralla ei vaan sattunut sopivaa kangasta kohdalle, pitää siis mennä uudestaan penkomaan Eurokankaan palalaaria :D

Meillä oli tosiaan fitness-juhannus, käytiin Puijon portaissa vähän reenaamassa. Samalla poimin kimpun kesäkukkia. Kakku taas me tehtiin ihan syömisen ilosta, kakkutaikina on parasta :D Väliin heitettiin mangopilttiä ja päälle mokkapalakuorrutetta ilman kahvia ja elintarvikevärillä. Melko hieno.

Käsittämätöntä, että nyt on jo kesäkuun loppu. Mihin tää aika on mennyt?!

Kirjoneulepolvisukat

Viimeiset luentoneulesukat (näitä sanahirviöitä. :D) tältä keväältä! Nää on valmistuneet jo aikoja sitten, en vaan oo muistanut/ehtinyt päivitellä. Kaveri pyysi mua neulomaan pitkävartiset sukat, ja mä sitten tein. En käyttänyt mitään ohjetta, kuhan vaan soveltelin joitain perus kirjoneulejuttuja, pientä kuviota niin ei tullut pitkiä langanjuoksuja. Mahdollisimman helppoa kirjoneuletta siis :D

Väreiksi valikoitui just niitä mitä sattui olemaan jemmassa. Ajattelin semmoista hienoa liukuvärjäyssysteemiä mutta se ei nyt mennyt ihan niin, mutta kivat kuitenkin! Dither-sukat olis ollut kiva neuloa, mutta epäilin lankojen riittävyyttä. Seiskaveikkaa ja 3,5 mm puikot, perussettiä varpaasta aloitettuna.

Kokoon 38 tähtäsin, kai suurinpiirtein osuin. Jotenkin kirjoneulepolvisukkien nilkat meinaa aina vähän olla kireitä, en tiiä mistä johtuu, pitäis vissiin vaan lisätä enemmän silmukoita.

Tässä on tosiaan ollut taas kauheesti kaikenlaista, oon ollu töissä, sit oon nähny kavereita ja treenaillut. Oon myös reissannut, kävin kotikotona. Pääsin isovanhempieni kyydillä, ja Hyvinkäällä äiti kysyi mummulta oisko se tarvinnut pihalle kukkia, mennäänkö puutarhamyymälään. Mä heti ilmoitin kans että tarviin parvekekukkia. Tässä näitä nyt olis! Ostettiin punainen neilikka ja sit tuo amppeli. Nostin myös mun puutarhani sisältä ulos, siinä kasvaa paprikantaimi ja basilikaa ja persiljaa laitoin tuohon kapeaan ruukkuun. Nyt on niin aikuinen olo kun partsikin on sisustettu! :)

Amppeliin oli aluks hirveä valitseminen, että mitä mä haluan. Sit löysin tämän. Avaruuskukka!! Siinä on ihan selvästi avaruustaivas ja tähtiä ja galakseja kukan terälehdissä. Niin pähee! :D Sillä on kaverina semmoisia pieniä valkoisia kukkia. Ei mitään muistikuvaa niiden nimistä, mutta aika normi partsikukkia ilmeisesti.

Mulla on taas luvattoman monta projektia kesken tässä, käytiin samaisella matkalla Jari-Pekassa kahvilla ja sieltä tarttui mukaan vähän lankaa hups. Sit kävin kirjastossa josta lainasin oikean luettavan romaanin (!!) ja mm. Veera Välimäen Huivileikin. Ihan vahingossa aloitin sit uuden huivin neulomisen...

Keltainen toukokuu

Tämä kori! Viimeinkin olemassa! Ollaan asuttu tässä meidän nykyisessä asunnossa reilut 2 vuotta, ja oon koko sen ajan miettinyt, että pitäisi virkata kori eteisen hyllylle, jotta saan mun pipot ym järkevästi. Nyt sain sen jo vihdoin aikaan :D Ostin keltaista trikookudetta joskus pari vuotta sitten kirppikseltä.

Tein tämän ohjeen mukaan neliönmuotoisen pohjan, sit virkkasin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja taisin lisätä tai kaventaa jotenkin kätevästi, jotta saan silmukkamäärän joka on jaollinen viidellä.

Reunaan virkkasin viiden pylvään rykelmiä, aina keskimmäiseen sitten lisää seuraavalla kierroksella. Vähän jännempi kuin ihan perus tavallinen sileä reuna.

Muutenkin on tullut taas virkattua vähän enemmän, se on varmaan tää kesä! Ihanat kelit täällä, oon käynyt jo pari kertaa järvessä uimassa. Eilen hengailtiin Vänärillä ja pelailtiin biitsiä ja korista ja rakennettiin hiekkalinnoja, parasta! (Eilen oli myös vika tentti mutta siitä ei jäänyt paljoa kerrottavaa.)