He du da

Syksyllä mä syön terveellisesti hedelmiä. Niitä aion säilyttää vinyylilevykulhoissa. Vähän joka paikassa näitä levykulhoja on näkynyt, itsekin olen tehnyt muutaman. Kotona mulla on kaksi kulhoa, mutta niille on kuitenkin käyttöä siellä, joten oli ihan pakko tehdä muutama lisää :D Neliötä muistuttavassa aion säilyttää johtoja ja muuta yleishyödyllistä roinaa mun toistaiseksi olemattomalla työpöydällä, sitruunakulho on se oikea hedelmäkulho, ja vasen alanurkka menee äitille, kun se halusi ihan oman tälläisen.

Tykkään ehkä ihan eniten tästä Francis Goyan levystä, se on riittävän ryttyinen. Unohtumaton ilta, kuinka herkkää :D

Katri Helenan levyn kaivoin eilen illalla mummolan ullakolta. Tarkoitus oli tehdä pelkästään tämä yksi, mutta tosiaan keksin tarvitsevani useampia kulhoja mun prujujen säilytykseen, ja äitikin halusi yhden :D Uunin ollessa kuumana kaivelin sitten lisää levyjä mummun kätköistä.

Uunin lämmitin vähän yli 100°C, pinosin ritilän päälle pari uuninkestävää kulhoa nurinpäin päällekkäin ja asetin levyn kaikista päällimmäiseksi. Muutaman minuutin kuluttua reunat alkoivat lörpöttää, Katja Ebsteinin levy taittui nätisti lähes neliön muotoon :D Nostin koko ritiläsysteemin pois uunista ja painelin levyjä vähän enemmän lyttyyn.

Kuvista ei kyllä oikein näy, mutta neliökulhon keskiympyrä on hopea. En löytänyt muita hurjia värejä tuhottavaksi sopivista vinyylilevyistä :(

Nää levynkannet, taitavat olla suoraan kasarilta, ah <3

Katottiin muuten päivällä laatuleffa Jane Austenin mafia!. Ainoo, miten sitä voi kuvailla, on sana "hämärä" :D