Ettei pää palele

Mummua lahjoin pipolla. Tän neuloin oikeesti joskus pari vuotta sitten, mutta piposta tuli aivan liian iso. Käytin Novitan Puroa, luultavasti, muistelin nyt lähinnä että se huopuu aika hyvin. Vaihtoehtoina oli tosiaan joko purku tai jonkinlainen pienennysoperaatio. Purku ei tämän kanssa tullut kysymykseen koska lanka ei todennäköisesti olisi kestänyt millään tasolla hyvänä uudelleenneulomista varten.

Valloitin vessan lavuaarin, ja iskin sinne kuumaa vettä ja mäntysuopaa. Nätisti lähti huopumaan. Kuivumisen kanssa meinasi tulla ongelma, mutta sitten keksin laittaa pipon sen mäntysuopapurkin päälle, niin se ei litistynyt miltään sivulta.

Tää olisi ollut vähän tylsä pelkästään sellaisenaan. Mietin pitkään, mitä kivaa virittelisin pipoon, kuvion huovuttaminen oli se ykkösvaihtoehto koska napit ja virkatut irtokukkaset vaan ei jotenkin ole ihan mummun tyyliä. Onneksi kämppikset ovat olemassa, ja toisella sattui olemaan huovutusneula ja sopivan väristä villaa! :) Ihan pikku kiekuran vaan tökin, mietin olisiko pitänyt vielä jotain helmiä viritellä siihen mutta ne jätin kuitenkin pois.

Tosiaan, alkutilanne oli tämä:D Miten onnistuinkaan tekemään noin valtaisan myssyn? Tossa oli tuollaista hienoa vinoraitajuttua, ihan pari oikein ja pari nurin, mutta huovutuksessa ne vaan sulautuivat kaikki samaan.

Loppujen lopuksi tästä tuli juurikin sopiva mummun päähän :) Pari vuotta pipo ehti asustella lankakopan pohjalla, mutta kun nyt taas kaivelin lankoja koska joulukalenteri, päätin hankkiutua tästäkin eroon ja vihdoin viimeistellä sen ihan loppuun asti.